Suomeen tuotiin vahingossa täysin vieras laji – sukupuuttoon metsästetyn majavan palautuksessa tehtiin virhe

Kanadanmajavaa saa metsästää vapaammin, jotta eurooppalainen alalaji menestyisi.

Kun lajia sittemmin alettiin palauttaa Suomeen, tehtiin ymmärtämättömyydessä ja tiedon puutteessa erehdys: tänne tuotiin kahta alalajia, joista toinen on alkuperäiselle kannalle vieras.

Alkuperäisen majavakantamme sukupuutto johtui siitä, että se oli vuosisatojen ajan yksi halutuimmista riistaeläimistä. Siitä voitiin käyttää hyväksi lähes kaikki osat, ja sen olinpaikat oli helppo löytää.

Liha käytettiin ruoaksi. Merkittävimpänä motiivina innokkaalle pyynnille olivat kuitenkin korkealaatuinen, vettähylkivä nahka sekä hauste eli hajurauhasen erite, jolla majava viestii toista sukupuolta oleville yksilöille. Sillä lääkittiin monia sairauksia, kuten kuumetta, päänsärkyä ja kylmänvihoja.

Kun lääketiede on myöhemmin analysoinut hausteen koostumusta, sen on todettu sisältävän muun muassa salisyylihappoa.

Nykyisin Disperinin tuoteseloste kertoo, että lääke sisältää asetyylisalisyylihappoa, joka alentaa kuumetta sekä lievittää kipua ja tulehdusta. Tässä on oiva esimerkki muinaisten ihmisten oikeaan osuneesta lääkinnästä, jonka he ovat oppineet kokemuksen kautta.

Lapissa oli säädetty jo varhain ankarasti siitä, kuka sai pyytää majavaa. Pyyntiaika oli tarkoin määrätty. Metsästys oli vapaata vain lappalaisten asuttamalla alueella ja sielläkin lähinnä tunturipuroissa.

Muualla pyynti alkoi Antin päivänä marraskuun lopussa ja oli kesällä kielletty. Rauhoitusmääräyksistä ja metsästysrikoksista tuomituista ankarista rangaistuksista huolimatta majava metsästettiin sukupuuttoon.

Norjalaiset pelastivat euroopanmajavan 1800-luvulla. Aivan erikoisesti siinä kunnostautui Nesin rautaruukin omistaja Nicolai Aall, joka omisti laajat metsäalueet. Niille hän julisti täydellisen majavan metsästyskiellon vuonna 1840.

Laji rauhoitettiin koko maassa vuonna 1845. Se pelasti majavan tuholta Skandinaviassa.

Euroopan- ja kanadanmajavan kallon rakenteessa on selvä ero, mutta ulkonäön perusteella niiden erottaminen on mahdotonta. Niinpä molempien luultiin olevan täysin samaa lajia.

Kun erehdys myöhemmin todettiin, kannat yritettiin pitää erillään. Koska molempia alalajeja oli laskettu luontoon samoille alueille, majavia siirrettiin edelleen muualle. Näin sai alkunsa itäinen kanadanmajavakanta Ilomantsissa Koitereen pohjoisosaan laskevassa Nälämäjoessa. Sieltä se on nyt levittäytynyt laajoille alueille Pohjois-Karjalaan muodostaen itäisen reviirin.

Euroopanmajavaa on säilynyt luontaisena kantana itärajan takana, ja sen yksilöitä voi vaeltaa Itä-Suomeen kanadanmajavan asuttamalle alueelle.

Nykyään majavan metsästys alkaa 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun.

Otollisin pyyntiaika ajoittuu varhaiskevääseen. Silloin majavapuro on vielä jäässä, mutta siinä on avantoja, joista majava nousee hangelle etsimään ravintoa. Tällaisen avannon äärellä on oivallinen kyttäyspaikka.

Lähde: Suomeen tuotiin vahingossa täysin vieras laji – sukupuuttoon metsästetyn majavan palautuksessa tehtiin virhe | Eläimet | HS

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s