Paikkatiedon hyödyntämisen ja hakkuiden huolellinen suunnittelu on halvinta luonnonsuojelua

Paikkatiedon hyödyntämisen ja huolellisen suunnittelun avulla voidaan huomioida monimuotoisuuteen vaikuttavat seikat jo ennen metsään menoa.

Metsien lisääntynyt hakkuumäärä on aiheuttanut huolta metsien monimuotoisuuden säilymisestä. Vaikka metsien kasvu on kiihtynyt, elävien ja lahojen säästöpuiden määrä on edelleen kriittinen monelle uhanalaiselle lajille.

Monimuotoisuuden lisäksi vesiensuojelu ja maisema-arvojen vaaliminen koskettavat kaikkia luonnossa liikkujia.

Metsäkeskuksen aluejohtajan Antti Heikkilän mukaan eri metsäalan toimijoiden yhteistyö korostuu yhä tiiviimmin jatkossa.

”Lahopuun määrä on lähes kaksinkertaistunut Etelä-Savon alueella 2000-luvulla. Myrskyt ovat avittaneet asiaa, mutta myös metsien hoidolla ja lahopuun määrän lisäämisellä toimenpiteiden yhteydessä on ollut vaikutusta”, hän lisää.

MTK:n Etelä-Savon kenttäjohtajan Timo Leskisen mukaan valtaosa metsänomistajista suhtautuu myönteisesti luontoarvojen säilyttämiseen ja osa onkin suojellut metsiään ilman, että siitä on olemassa mitään rekisterimerkintää.

Jo yli kymmenes Etelä-Savon metsänomistajista painottaa virkistyskäyttöä metsiensä hoidossa. Heikkilän mukaan eri-ikäiskasvatus voisi olla varteenotettava vaihtoehto rantametsissä ja soilla, jolloin myös maisema- ja virkistysarvot säilyisivät.

”Merkittävä osa metsänomistajista on monitavoitteisia, ja he haluavat huomioida talouden lisäksi myös ympäristönäkökulmat metsänhoidossa”, kertoo UPM:n metsäasiakasvastaava Ilkka Valjakka.

Metsänomistajien omien tavoitteiden lisäksi metsien käyttöä ohjaavat muun muassa metsälaki, metsänhoitosuositukset ja erilaiset sertifikaatit.

”Metsien käsittely on muuttunut moni-ilmeisemmäksi. Oman metsänsä luontoarvoja voi parantaa jättämällä sinne säästöpuita, lahopuita, riistatiheikköjä ja alikasvosta”, Heikkilä lisää.

Vesiensuojelun merkitys metsien hoidossa korostuu jokien ja järvien läheisyydessä. Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen uskoo paikkatiedon ja laadukkaan suunnittelun merkityksen kasvavan lähivuosina.

Suojavyöhykkeiden ja riskialueiden määrittely ennen hakkuuta tai maanmuokkausta voi säästää maaperän pahoilta painaumilta. Erityisesti talvihakkuissa voi olla vaikeaa määritellä etukäteen, millainen maaperä löytyy lumikerroksen alta.

”Esimerkiksi kosteusindeksin ja virtausmallien avulla voitaisiin ennustaa korjuun kannalta pehmeitä kohtia. Tarkoitus ei ole tuoda lisää rajoitteita vaan uusia menettelytapoja, jotka saataisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa”, hän tarkentaa.

Myös Etelä-Savon elykeskuksen ympäristönsuojelun asiantuntija Teemu Tuovinen korostaa tarkan suunnittelun ja paikkatiedon roolia kestävässä hakkuuketjussa.

”Se on halpaa luonnonsuojelua, kun tiedetään jo etukäteen, minne alueille ei kannata mennä koneella lainkaan”, Tuovinen toteaa.

Lähde: Hakkuiden huolellinen suunnittelu on halvinta luonnonsuojelua – Maaseudun Tulevaisuus

Mainokset
Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.