Supikoirakannan kasvu on saatu Lapissa tehotoimilla taitettua – piisamien häviämistä taas kukaan ei osaa selittää

Supikoira ja piisami löytyvät nyt EU:n torjuttavien haitallisten vieraslajien luettelosta.

Toisen kanta on saatu Lapissa tehotoimilla laskuun, toista näkee nykyään vain hyvällä tuurilla. Tornion Kaupunginlahden piisamitkin vaikuttavat taas hävinneen.

Viime vuosien supikoiran tehopyynti Yhteispohjoismaisen supikoirahankkeen puitteissa on pysäyttänyt kannan kasvun Lapissa, kertoo Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen. Tärkein tavoite on estää lajin leviäminen Ruotsiin ja Norjaan, missä on onnistuttu.

Lappiin eläin levisi 10–20 vuotta sitten, ja Lounais-Lapissa kanta oli vuoden 2010 aikoihin jo varsin tiheä.

–Toki samaan aikaan laji on levittäytynyt laajemmalle. Yksittäisiä pareja saattaa löytyä melkein mistä vain aivan Ylä-Lappia lukuunottamatta, Alhainen kertoo.

PItkät talvet ovat osaltaan hidastaneet lajin leviämistä.

Kannan arviointi on vaikeaa: Alhaisen karkea arvio on lisääntymiskauden jälkeen useita satoja yksilöitä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kaarina Kauhala arvelee pysyvän kannan rajoittuvan noin Rovaniemen-Kemijärven korkeudelle.

Uhka saaristolinnuille

Supikoira lisättiin muutama päivä sitten EU:n torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon.

Se on hyvin tehokas lisääntyjä, äärimmäisen kaikkiruokainen ja sopeutuvainen laji, Kaarina Kauhala kuvailee.

Koska supikoirakanta on Lapissa pieni, ne eivät ole juuri aiheuttaneet haittaa. Kosteikkojen lähellä viihtyvän eläimen vaikutukset lintuihin huolettavat kuitenkin monia.

Kauhalan mukaan vaikutusta linnustoon on liioiteltu, sillä linnut ja niiden munat ovat supikoiran ravinnonsaannista vain pieni osa.

Lähinnä tietyissä erityiskohteissa, kuten suojelualueilla tai saaristossa se voi aiheuttaa enemmän tuhoja.

Mikko Alhainen näkee uhan linnuille suurempana.

Jos lintuveden ympärillä on kymmenen supikoiraparia, jotka nuuskivat joka puskan ja saarekkeen, lintuvedelle se tarkoittaa täydellistä tuhoa, vaikka supikoiralle munien merkitys olisi pieni.

Kauhala pitää merkittävämpänä uhkana supikoiran levittämiä tauteja ja loisia, kuten trikiini, rabies ja myyräekinokokki.

Kahta jälkimmäistä ei kuitenkaan tällä hetkellä Suomessa ole. Tautienkin osalta kyse on siis enemmän potentiaalisesta uhasta, joka nykytoimilla on pysynyt kurissa.

Mitään vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle ei ole, jos nyt ei rupea raakaa supikoiraa syömään, Kauhala rauhoittelee.

Kärnä toivoo tapporahaa

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä julkaisi kehuvan tiedotteen EU:n päätöksestä asettaa supikoira haitallisten vieraslajien luetteloon.

Kärnän mielestä kansallinen tapporaha haitallisille vieraslajeille kannustaisi uusia metsästäjiä mukaan pienpetopyyntiin ja tehostaisi toimintaa merkittävästi.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Janne Pitkänen vaikuttaa epäileväiseltä tapporahan toimivuuden suhteen.

Järjestelmään liittyisi Pitkäsen mukaan paljon haasteita: Jostain pitäisi tietenkin löytyä resurssit, ja jotenkin pitäisi pystyä todentamaan, että eläimet on varmasti metsästetty Suomesta.

Perusongelma on, että kun kanta saadaan tehokkaalla pyynnillä harvennettua, pitäisi viimeisten yksilöiden saamiseksi tehdä suhteettoman paljon pyyntityötä.

Sinänsä pidän tärkeänä, että pienpeto- ja supikoirapyyntiä saataisiin tehostettua, ja keinoja on etsittävä ennakkoluulottomasti.

Mihin katosivat Tornion piisamit?

Tornion Kaupunginlahdella liikkui viitisen vuotta sitten vilkkaasti piisameita, mutta nyt niitä ei ole enää näkynyt.

Eläköitynyt biologian lehtori Seppo Kemppainen liikkuu paljon Kaupunginlahdella lintuja bongaamassa ja on vuosien varrella seuraillut myös piisameja.

Koko tänä keväänä en ole nähnyt yhtään.

U:n haitallisten vieraslajien listalle lisäty piisami ei ylipäätään aiheuta Suomessa nykyään juuri haittaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urho.

Rehevämmillä paikoilla piisameista voi olla hyötyäkin, sillä ne voivat vesikasveja syömällä estää umpeenkasvua.

Nykyinen kanta on alhainen, mutta viime vuosina on Lapissakin paikoin havaittu elpymistä.

Joitain kekopesiä on taas viime aikoina havaittu Sallan, Rovaniemen ja Muonionkin seudulla, kertoo Urpo Kainulainen, Riistakeskuksen Lapin riistasuunnittelija. Suomen lajitietokeskuksen mukaan piisameita on havaittu tänä keväänä ainakin Rovaniemellä ja Kemijärvellä.

Lähde: Supikoirakannan kasvu on saatu Lapissa tehotoimilla taitettua – piisamien häviämistä taas kukaan ei osaa selittää – Lapin Kansa

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.