Riistapelto | Rehukasvien kylvömäärät

Rehukasveja voidaan käyttää mm. rehukasveina, viherkesannoissa, viherlannoituksessa sekä riistapelloissa sellaisenaan tai seoksina yhdessä esimerkiksi kauran ja/tai herneen kanssa.

Lohkoilla joilla voi esiintyä hukkakauraa, ei saa kylvöseoksessa olla kaura. Lohkoille on suoritettava hukkakaura tarkastus ennen röyhylle tuloa ja sen jälkeen kahden viikon välein.

Joidenkin lajien etuina voidaan pitää typensidontaa, maanparannusvaikutusta sekä rikkakasvien torjuntaa luontaisella menetelmällä.

Esimerkiksi ristikukkaisilla pellon pH:n tulisi olla vähintään 6,5. Suomessa kylvömäärä on 5-7 kg hehtaarille, kylvösyvyys 1-2 cm ja riviväli 15–70 cm riippuen kasvuoloista ja kylvömäärästä

Alsikeapila

Kasvutavaltaan vaatimattomampi kuin puna-apila, hyvä mesikasvi, joka sopii hyvin lisäyksenä seoksiin.

Kylvömäärä 8-10 kg/ha.
Kylvösyvyys 1-2 cm

Persianapila

Yksivuotinen nopeasti kehittyvä apilakasvi, jonka jälkikasvukyky on hyvä. Käytetään viherkesannoissa ja viherlannoituksessa, soveltuu myös maisemakasviksi. Typensitojakasvi, jolla on hyvä juuristovaikutus. Käytetään yleensä yksivuotisen raiheinän kanssa.

Käyttömäärä puhtaana 12-15 kg/ha, seoksissa 8–12 kg/ha.
Kylvösyvyys 1-2 cm.

Rehuherne

Käyttö tuorerehun korjuuseen ja viherlannoitukseen.

Käytetään tavallisesti seoksena: rehuherne 150–200 kg/ha ja kaura 100–150 kg/ha.
Siemenmäärä puhtaana 200–300 kg/ha.
Kylvösyvyys 4-5 cm

 Rehuvirna

Yksivuotinen rehu- ja viherlannoituskasvi.
Hyvä typensitojakasvi, jonka runsas vihermassa tukahduttaa tehokkaasti rikkakasveja. Menestyy huonosti raivausalueilla tms. viljelemättömillä alueilla

Kylvömäärä seoksissa: rehuvirna 40–70 kg/ha ja kaura 100–150 kg/ha. Siemenmäärä puhtaana 130–190 kg/ha.
Kylvösyvyys 3-5 cm

Rehukaali

YksivuotiNen kasvi, jota viljellään pääsääntöisesti riistapelloissa.
Rehukaali kestää useita pakkasasteita.

Siemenmäärä 4 – 5 kg/ha. Kylvömäärä seoksissa 1-3 kg/ha.
Kylvösyvyys 1-2 cm ja riviväli 30-60cm.

Suuri siemen määrä vaatii voimakkaamman lannoituksen.

Rehukaali kestää pakkasta ja siitä voidaan korjata satoa vielä myöhäissyksylläkin. Tuoresato saadaan jopa 60-75 tn/ha.

Naattinauris

Siemenmäärä 2- 5 kg/ha. Kylvömäärä seoksissa 1-3 kg/ha.
Kylvetään matalaan, 0,5 – 1 cm ja riviväli 25-50cm.

Jos kylvö myöhäistyy ja kasvuolosuhteet mm. lannoituksen ja kasvinsuojelun osalta ovat huonot, kylvömäärän voi nostaa jopa 8-11 kg/ha.

Vihantarehuna viljelty tavallisen nauriin ja rehunauriin risteytys naattinauris.

Naattinauris on hyvä riistapeltokasvi nopean kasvun ja suuren sadon takia. Se kestää myös hyvin syksyn säitä ja talven pakkasia sekä maistuu kaikille hirvieläimille. Hyvä satotaso edellyttää voimakkaan lannoituksen (erityisesti typpi) maan ravinnetasosta riippuen.

Rehurapsi

Rehurapsi on tavallisesta rapsista kehitetty syysmuoto, joka on merkittävä rehukasvi erityisesti pohjois-suomessa.
Käytetään yksivuotisissa rehuseoksissa ja riistapelloilla.

Siemenmäärä 7-10 kg/ha.
Kylvösyvyys 1-2 cm

Öljyretikka

Erittäin voimakas paalujuuri ja roteva varsi. Kasvusto voi olla jopa kaksi metriä korkea ja tiheä. Ottaa ravinteita tehokkaasti.
Biofumigaatiovaikutus; puhdistaa maata ja torjuu taudinaiheuttajia.
Käytetään paljon riistapeltoseoksissa.

Kylvömäärä 5-10 kg/ha
Kylvösyvyys 1-2 cm

Auringonkukka

Auringonkukka vaatii pitkän kasvatusajan. Hybridilajikkeet ovat aikaisempia kuin kotipuutarhoissa yleiset pitkät auringonkukkalajikkeet, mutta hybriditkin vaativat 105-116 päivää tuleentuakseen, jonka vuoksi viljelyä ei suositella kuin Ie -vyöhykkeelle.

Auringonkukan typpilannoitusmäärä vaihtelee vähämultaisten kivennäismaiden 90 kilosta Pohjois-Suomen eloperäisten maiden 50 kiloon/ha. Fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään maan viljavuuden mukaan.

Kylvö

Auringonkukka kylvetään 3-5 cm. Kylvö onnistuu tavallisella kylvökoneella välttävästi. Maan on oltava kylväessä 10 celsiusasteen lämpöinen, jolloin itäminen tapahtuu nopeasti ja tasaisesti.

Sopiva kasvitiheys on 140 000 kasvia/ha, riviväli 30-35 cm, taimiväli 20 cm.

Lannoitus

Lannoitus tulee aina suorittaa kasvilajin mukaan.

Yksittäisistä kasveista esimerkiksi rehukaali vaatii voimakkaan lannoituksen.
Ravinteita maksimissaan, typpeä (N) 135 kg/ha, fosforia (P) 40 kg/ha ja kaliumia (K) 90 kg/ha.

Yli lannoistus lisää eläimille haitallisten nitraatien määrää, mikä heikentää myös maittavuutta. Hevosten- ja karjanlanta on parasta lannoitetta, jos sitä on vain saatavilla.

Rehuöljyretikalle ja rehurapsille tämä on kuitenkin liikaa, sillä aikaisin kylvetty ja voimakkaasti lannoitettu kasvusto lakoontuu, kun se kasvaa liika reheväksi.
Lannoitussuositus on tällöin 200 kg/ha.

Monivuotiset apila ja heinäkasvustot selviävät monta vuotta pelkästään peruslannoituksella.

Lintuseoksella kylvettävät alueet voidaan hyvän peruskalkituksen ja normaalilla lannoituksella.

Kylvölaitteet

Pienet alat kannattaa kylvää käsin kylvövakka /-vasu menetelmällä. Siemenseoksen voi sekoittaa valmiiksi, jolloin samalla kylvökerralla saa kaikki kylvettyä.

Keskipakolannoitin soveltuu myös viljansiementen ja seosten kylvöön. Sopiva ajonopeus ja syöttö löytyy kokeilemalla.  Kylvötulos voi olla, jopa parempi kuin perinteisellä kylvökoneella. Piensiemeniä voi kylvää myös lannoitteisiin sekoitettuna. Siemenet peitetään äestämällä.

Kylvökone voidaan säätää tarkasti halutulle kylvömäärälle, kylvökokeilla.

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.