Villisiat virtaavat Suomeen – sikaruttouhka yhä todellisempi

Imatralainen uutisoi viime viikolla Imatralla lähellä rajaa havaitusta suurikokoisesta karhusta. Ruokolahden-Imatran Riistahoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Pauli Loikas kuitenkin kertoo, että kyseessä tuskin oli karhu, vaan villisika.

Tämän päätelmän hän teki alueelta löytyneiden jälkien perusteella. Venäjältä vaeltava villisika onkin kuluneena keväänä ollut eteläkarjalaisille entistä arkisempi tuttavuus.

Yleistymisen myötä myös uhkakuvat villisikojen mukana leviävästä afrikkalaisesta sikarutosta ovat olleet keväällä rutkasti tapetilla.

Sikarutto on sikojen ja villisikojen kantama vakava verenvuotokuumetauti, joka on aiheuttanut Baltiassa suuria taloudellisia tappioita siitä lähtien, kun sitä ensimmäisen kerran esiintyi vuonna 2014.

Suomessa sikaruttoa ei ole havaittu koskaan, mutta Eviran mukaan sen leviäminen maahan olisi katastrofi koko lihateollisuudelle. Jos tilalla havaitaan sikaruttotartunta, kaikki kyseisen tilan siat tapetaan. Ihmiseen sikarutto ei kuitenkaan voi tarttua.

Suomen villisikakanta keskittyy käytännössä kokonaan Kaakkois-Suomen alueelle.

Loikaksen mukaan määrät kasvavat jatkuvasti. Riistakameroissa ollaan havaittu useita muutaman emakon ja kymmenien porsaiden laumoja.

Paljonhan niitä on, mutta vaikea tarkasti sanoa. Kanta on kasvava, vaikka aika paljon niitä ammutaankin.

Kanta käsittää kokonaisuudessaan kaksi-kolme tuhatta yksilöä.

Kaataminen on erittäin tärkeä ja oikeastaan ainoa keino kannan kontrollointiin. Evira ja Sikayrittäjien liitto kannustavat metsästäjiä villisian kaatamiseen ja näytteiden lähettämiseen rahallisilla palkkioilla. Sikayrittäjät maksavat 90 euroa kaatajan metsästysseuralle jokaisesta kaadetusta villisiasta, jonka näyte lähetetään Eviralle.

Villisian rauhoitus purettiin 1.3.2016 alkaen, mutta emakko, jota alle vuoden ikäinen jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu. Kuolleen villisian löytäessään kannattaa ottaa yhteyttä valvontaeläinlääkäriin, erityisesti silloin, jos eläimessä ei ole metsästyksen jälkiä.

Tältä keväältä tarkkoja lukuja Suomen villisikakannasta ei vielä ole. Loikas ennustaa, että kannan määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien aikana.

Kyllä ne tulevat lisääntymään vielä aika varmasti.

Villisika asustaa siinä (Venäjän ja Suomen) rajapinnassa, että olisiko olosuhteet sitten muuttuneet täällä suotuisemmiksi.

Leudot talvet vaikuttavatkin edesauttaneen lajin vakiintumista Suomessa. Vaikka villisian turkki suojaa sitä purevilta pakkasilta, ei se pysty tonkimaan ravintoa liian jäisestä maasta.

Menneinä vuosina talviruokinta on ollut villisioille selviytymisen kannalta keskeistä.

Lähde: Villisiat virtaavat Suomeen – sikaruttouhka yhä todellisempi | Imatralainen

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.