Tutkimus: Vanha hirvinaaras on liian viisas kaadettavaksi – uros elää harvoin yli viisivuotiaaksi

Ikääntynyt kanadanhirvinaaras osaa muuttaa käytöstään jopa sen mukaan, onko metsästäjällä kivääri vai jousi.

Kanadanhirvi- eli vapitinaaraista tulee ikää myöten erittäin harvinaista saalista, ja syynä on luontaisen varovaisuuden lisäksi lajitoverien kohtalosta otettu oppi, kertoo kanadalaisen Albertan yliopiston tutkimus.

Maaginen numero on kymmenen. Yllettyään niin vanhaksi naarasvapitista tulee lähes luodinkestävä eli käytännössä mahdoton metsästää, sanoo biologi Mark Boyce.

Uroksilta oppiminen jää kesken, sillä niitä kaadetaan jo nuorina paljon enemmän kuin naaraita. Naaraalle vuosia voi kertyä lähes 20, mutta uros elää harvoin yli viisivuotiaaksi.

Syitä on monia: metsästäjät himoavat enemmän sarvipäitä kuin sarvettomia naaraita, joillakin alueilla on rajoituksia naaraiden pyynnissä, ja uroksia voi huijata esiin matkimalla kilpailijan töräytyksiä.

Naaraille puolestaan antaa oppimismahdollisuuden se, että ne elävät ryhmissä. Kun yksi joukosta ammutaan, pakenevat lajitoverit vievät mukanaan vihjeen siitä, miten ja millaisissa paikoissa ihminen saalistaa.

Pitkäaikaisen seurannan mukaan uroksista kaadetaan puolet ja naaraista viidennes. Sudet, puumat ja muut pedot tappavat alle viisi prosenttia.

Satelliitti seurasi vapitien liikkeitä

Tutkimusta varten otettiin kiinni 49 kanadanhirvinaarasta, jotka olivat iältään 1–18-vuotiaita. Niille pantiin kaulapanta, jonka GPS-paikannin ilmoitti kahden tunnin välein, missä elän liikkui.

Vapitien taivalta Albertan ja Brittiläisen Kolumbian luonnossa seurattiin 2–4 vuoden eli kaikkiaan seitsemän metsästyskauden ajan.

Paikannin ilmoitti sekä kuljettujen matkojen pituuden, että sen, millaisessa maastossa eläimet olivat liikkuneet eli muun muassa rinteiden jyrkkyyden ja alueiden metsäisyyden.

Jousimies kannattaa ohjata rinteeseen

GPS-pantojen tiedoista laadittujen mallien mukaan syntyjään varovaisilla yksilöillä on parhaat lähtökohdat selviytymiseen, mutta vapitit myös mukauttavat käytöstään ikääntyessään.

Ne vähentävät liikkumista, mikä samalla pienentää sen todennäköisyyttä, että polku risteäisi metsästäjän reitin kanssa. Ne myös siirtyvät käyttämään vaikeakulkuista maastoa ja metsää ollessaan teiden läheisyydessä, jossa metsästäjien kohtaaminen on todennäköisintä.

Tutkijat havaitsivat yllätyksekseen, että vapiti oppii jopa erottamaan, onko metsästäjällä tuliase vai jousi.

Jousimetsästyskaudella vanhat naaraat vetäytyivät entistäkin vaikeakulkuisempiin rinteisiin.

Tutkijat arvelevat otusten tajuavan, että jousella metsästävän on sellaisessa maastossa vaikea päästä ampumaetäisyydelle, joka on paljon lyhyempi kuin kiväärillä.

Tutkimus on luettavissa PLOS ONE-lehdestä.

Lähde: Tutkimus: Vanha hirvinaaras on liian viisas kaadettavaksi | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s