Voiko suomalainen mustikka muuttua syömä­kelvottomaksi? Kettujen kantama ekinokokki lähestyy Suomea

Loinen aiheuttaa ihmisille rakkuloita sisäelimiin. Parantavaa hoitoa ei ole.

RAKKULOITA sisäelimissä, laihtumista, kuumeilua ja maksan vajaatoimintaa. Tällaisia oireita ekinokokki voi aiheuttaa ihmiselle. Hoitamattomana se saattaa tuhota maksan ja tappaa.

Tutkijat arvioivat, että kyseinen heisimato voi levitä hetkenä minä hyvänsä Suomeen villikettujen mukana.

Ekinokokki on yleinen Keski-Euroopassa ja Suomenlahden toisella puolen Virossa. Vuonna 2011 tehtiin ensimmäinen havainto Ruotsissa.

Loinen on viralliselta nimeltään myyräekinokokki, Echinococcus multilocularis. Sen pääisäntiä ovat nimestä huolimatta koiraeläimet, etenkin ketut ja supikoirat.

Tuotanto- ja villieläinterveyden professori Antti OksanenElintarviketurvallisuusvirastosta kertoo, että Suomessa tutkitaan vuosittain satoja kettuja ja supikoiria ekinokokkien varalta. Viime vuonna analysoitavana oli lähes 700 eläintä.

Oksasen mukaan on vaikea ennustaa, koska ensimmäiset tapaukset löydetään Suomesta.

”Olen jo hävinnyt yhden vedonlyönnin. Väitin, että se varmasti löytyy aiemmin täältä Suomesta kuin Ruotsista. Toisin kävi.”

Ruotsissa ekinokokkia on niin vähän, että todennäköisemmin se leviää Oksasen mukaan Suomeen idästä.

MYYRÄEKINOKOKKI kehittyy aikuiseksi ja munii koiraeläimen suolistossa.

Munat vapautuvat eläimen ulostaessa ympäristöön. Tuuli, sadepärskeet, lentävät hyönteiset ja muurahaiset levittävät ne laajalle. Lisäksi munat voivat kulkeutua pitkiä matkoja eläinten turkissa.

Loinen se voi tarttua myös ihmisiin esimerkiksi luonnosta poimituista marjoista. Todennäköisimmin ihminen saa sen kuitenkin koirasta.

Ihminen on ekinokokille väli-isäntä. Loiset eivät pysty lisääntymään ihmisen suolistossa, mutta aiheuttavat muita oireita.

Sisäelimiin muodostuu rakkuloita. Pahimmillaan maksa tulee niitä täyteen ja elimen normaali toiminta estyy.

Siksi tartunta on hengenvaarallinen. Loinen saattaa myös levitä edelleen keuhkoihin ja muualle elimistöön.

Parantavaa hoitoa ei ole. Ihminen ei pääse ekinokokista eroon, mutta riittävän aikaisin aloitetulla loislääkityksellä taudin eteneminen voidaan estää. Lääkitys jatkuu yleensä koko loppuelämän.

Useimmiten on mahdotonta sanoa, miten ihminen on tartunnan saanut. Syynä on se, että oireiden kehittyminen kestää pitkään, jopa 5–15 vuotta.

SAKSASSA on havaittu, että ekinokokkitartunnan saaneilla oli tavallista useammin pieneläimiä metsästävä koira. Oksasen mielestä tämä käy järkeen, sillä myös koira voi toimia loisen isäntänä.

Koirat voivat saada tartunnan suolistoonsa, kun ne nappaavat ekinokokkia sairastavan jyrsijän. Munia voi tarttua turkkiin koiran omista ulosteista tai kun se piehtaroi ketun ulosteissa. Tartunta voi levitä omistajan käsiin ja sitä kautta suuhun.

Oksanen varoittaa koskemasta ulkomailla reissatessa vapaana liikkuviin koiriin. Kulkukoirat voivat levittää myös muita tauteja, kuten rabiesta.

Koska Suomesta ei huolellisesta etsimisestä huolimatta ole toistaiseksi löydetty myyräekinokokkia, meillä on erityisoikeus vaatia tänne tuotaville koirille annettavaksi heisimatokuuri ennen maahan saapumista.

MYYRÄEKINOKOKIN leviäminen Suomeen tuskin tulee vaikuttamaan suosituksiin kotimaisten marjojen käytöstä, arvioi Oksanen.

Evira neuvoo sivuillaan, että esiintymisalueilla kannattaa välttää pesemättömien raakojen vihanneksien ja marjojen syömistä. Maiden omat ohjeistuksen ovat erilaisia.

”Ruotsissa marjoja syödään huoletta. Vaikka marjat voivat teoriassa olla tartuntalähde, riski on arvioitu äärimmäisen pieneksi.”

Vain noin promille Ruotsin ketuista levittää ekinokokkia. Olisi huonoa tuuria että sellainen kettu olisi sattunut ulostamaan siten, että loisen munia päätyy marjoihin.

Lisäksi tauti puhkeaa ihmiselle hyvin harvoin. Näin ovat arvioineet tutkijat Sveitsissä, jossa myyräekinokokkia esiintyy yleisesti.

Heidän mukaansa munia nielleistä ihmisistä noin joka kymmenes saa tartunnan, joka etenee kudoksiin. Tällöinkin suurimmassa osassa tapauksista elimistön puolustusjärjestelmä tuhoaa madon. Tutkijoiden mukaan vain yksi sadasta munia nielleestä ihmisestä sairastuu.

Oksanen ei lähtisi karttamaan ulkomaisiakaan marjoja ekinokokin vuoksi, sillä riski on pieni. Toisaalta ulkomaiset pakastemarjat kannattaa joka tapauksessa kuumentaa norovirusten ja Cyclospora-alkueläinten varalta. Samalla tuhoutuvat ekinokokin munat.

VUONNA 2015 kahdeksanvuotiaan suomalaistytön keuhkoista löydettiin avokadon kokoinen nestetäytteinen rakkula. Sen oli aiheuttanut hirviekinokokki, Echinococcus canadensis. Sitä esiintyy Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Vaikka hirviekinokokki on jo täällä, siitä puhutaan vähemmän kuin myyräekinokokista. Tämä johtuu siitä, että se aiheuttaa huomattavasti lievemmän taudin.

Hirviekinokokki aiheuttaa vain yksittäisiä rakkuloita, yleensä keuhkoihin tai maksaan. Ne voidaan hoitaa loislääkityksen tai leikkauksen avulla. Usein tartunta on niin lieväoireinen, ettei hoitoa edes tarvita.

Vaikka tautia esiintyy melko yleisestikin Itä-Suomen hirvissä, ihmiseen se siirtyy ani harvoin. Kyseinen tapaus on ainoa kymmeniin vuosiin.

Myös hirviekinokokin pääisäntä on koiraeläin, useimmiten susi. Koira voi saada tartunnan, kun se syö jahdin jälkeen hirven sisäelimiä, etenkin keuhkoja.

Ihmiseen loinen siirtyy todennäköisimmin metsästyskoiran kautta. Näin lienee käynyt myös edellä kuvatun tytön tapauksessa.

Tämän vuoksi Suomessa on voimassa kehotus matolääkitä metsästyskoirat ennen ja jälkeen metsästyskauden.

HIRVIEKINOKOKKIA esiintyy myös poroilla, mutta nykyisin enää harvoin. Vielä 1960-luvulla poromiehiltä löytyi tartuntoja.

Isäntäeläiminä toimivat porokoirat ovat vähentyneet ja moottorikelkat tulleet tilalle. Toisaalta koirille osataan antaa nykyisin matolääkitykset eikä niiden tavallisesti anneta syödä teurasjätteitä kuumentamattomina.

Yksi selitys hirviekinokokin aiheuttamien tapauksien vähäisyyteen lienee, että oireet ovat niin lievät. Monesti tartunta jää huomaamatta.

Kanadassa ja Alaskassa hirviekinokokin esiintyvyys väheni, kun tuberkuloosia varten tehdyt keuhkokuvaukset lopetettiin. Oireettomat ekinokokkitapaukset eivät enää tulleet ilmi.

Tartuntatautirekisterin mukaan Suomessa todetaan muutama ekinokokkitartunta vuodessa. Tavallisimmin kyseessä lammasekinokokki, Echinococcus granulosus. Se on maailmanlaajuisesti yleisin ihmisillä tartuntoja aiheuttava kanta.

Lammasekinokokki kiertää lammaskoirien ja lampaiden välillä. Tartunnan voi saada etenkin Keski-Aasiassa, Afrikassa ja Välimeren alueella.

Lähde: Voiko suomalainen mustikka muuttua syömä­kelvottomaksi? Kettujen kantama ekinokokki lähestyy Suomea – Tiede – Helsingin Sanomat

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s