Pahin mahdollinen: Suomen talveen + 5 °C – Mustikat pölyttävä kimalainen on pulassa

Suomalaisen mustikan pääasiallinen pölyttäjä kimalainen on pulassa. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan talvien lauhtumisella voi olla ankea vaikutus kimalaisyhdyskuntiin.

Ilmaston lämpeneminen sotkee kimalaiskuningattarien talvehtimista, mikä vaikuttaa suoraan siihen, millaiset yksilöt selviävät perustamaan seuraavan kesän yhdyskuntia.

Suuret kuningattaret selviytyvät lämpötilan noususta pieniä paremmin.

Turun yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen tulokset antavat lohduttoman kuvan siitä, mitä tapahtuisi, jos pohjolan talven lämpötila nousisi pahimpien skenaarioiden viisi astetta.

Kimalaiset on vara, joka meillä nyt on

Niiden puuttumisen huomaa, vasta kun ne ovat kadonneet, hyönteistutkija Salla-Riikka Vesterlund sanoo Uuden Suomen haastattelussa.

Kimalainen on yksivuotinen laji. Vain kimalaiskuningattaret selviävät yli talven, jonka jälkeen ne perustavat uusia yhteiskuntia.

Jo nyt kimalaisten lukumäärässä on nähty pieni muutos huonompaan. Lauhtuvat talvet ja aikainen kevät ovat yksi merkittävimmistä uhkista, joka voi johtaa kimalaispopulaatioiden vähenemiseen.

Yhdessä maanviljelyn ja puutarhojen hyönteismyrkkyjen, erityisesti neonikotinoidien kanssa suomalaista kimalaislajistoa kohtaa jopa peruuttamaton muutos.

Sadan vuoden ennusteessa pahin mahdollinen skenaario ilmaston lämpenemiselle on viisi astetta, Vesterlund kertoo.

Kimalaisten vastausta tähän skenaarioon Vesterlund nimenomaan tutki. Ilmaston lämpenemisen vaikutus on monivaiheinen.

Lauhat talvet aikaistavat ravintokasvien kukintaa. Tämä vaikeuttaa kooltaan pienten kimalaiskuningatarten selviämistä talvihorroksen jälkeen.

Kooltaan suuret kuningattaret synnyttävät suhteessa vähemmän uusia kuningattaria ja enemmän koiraspuolisia työläisiä.

Lämpötilan nousu ei vaikuta suoraan kimalaisten perinnölliseen kokovaihteluun.

Mutta jos isot kuningattaret selviävät useammin talvehtimisesta ja perustavat enemmän pesiä, uusien kuningatarten määrä voi laskea. Sillä taas on vaikutus yksilöiden kokonaismäärään,  Vesterlund selittää.

”Pölyttäjien suojelu ei koskaan ole turhaa.”

Paikallisesti vaihtelu kimalaisten määrässä voi olla suurikin, riippuen talvessa. Muutokset populaatioiden kokoon voivat olla joillain alueilla nopeita, jopa muutaman vuoden aikana näkyviä.

Tämä siis Vesterlundin tutkimuksen koetilanteessa, jossa talvikauden lämpötilaa nostettiin yhdeksään asteeseen. Koe tehtiin paikallisilla Suomen nykyilmastossa viihtyvillä mantukimalaisilla.

Tutkimuksessa ei otettu lämpenemisen lisäksi huomioon muita mesipistiäisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten hyönteismyrkkyjä tai vieraslajien tuomia tauteja ja loisia.

Keväistä ravintopulaa käsittelevässä kokeessa sen sijaan oli huomioitu yleiset ulkoloiset, mutta niillä ei havaittu olevan vaikutusta kuningatarten selviytymiseen.

Ravintopulan aikana lämpimässä (24 astetta) kuningattaret menehtyivät noin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin nykyisin yleisessä 15 asteen keväisessä lämpötilassa.

Keväinen lämpöaalto voi siis olla hengenvaarallinen kimalaisille.

Jos talvet lauhtuvat Suomessa, maahan voi levitä nyt Etelä-Ruotsissa viihtyvä kontukimalainen. Paremmin lämpimään sopiva ja suurempi laji saattaa vaikeuttaa kotoisten kimalalaislajien menestymistä entisestään.

Viljelyssä käytetyt myrkyt tappavat

Erityisten mehiläisten joukkokuolemat ovat puhuttaneet hyönteistutkijoita ja viljelijöitä.

Vuonna 2012 tutkijat kertoivat, että maanviljelijöiden torjunta-aineena käyttämien neonikotinoidien ja pyretroidien yhteiskäyttö voi vaarantaa pölyttäjien kannat koko kehittyneessä maailmassa.

Kaksi tuoretta tutkimusta neonikotinoidien vaikutuksista kimalaisiin ovat huolestuttavaa luettavaa. The Guardianin uutisoimien Nature-lehdessä julkaistujen tutkimusten perusteella neonikotinoidit aiheuttavat kimalaisille jonkinasteista riippuvuutta.

Lundin yliopiston tutkimus puolestaan havaitsi kimalaiskuningattarien määrän vähenevän neonikotinoidien vuoksi.

Vaikutus pölytykseen

Erityisesti luonnonvaraisten pölyttäjien katoaminen voi haitata merkittävästi luonnon monimuotoisuutta.

Tutkimuksessa ei suoraan arvioitu kimalaisten laskevan populaation vaikutusta sen pölyttämiin kasveihin. Mustikan ja ketokukkien lisäksi kimalaiset pölyttävät mielellään maanviljelijöiden viljelemiä rypsiä ja valkoapilaa.

Hyönteistutkija Salla-Riikka Vesterlund muistuttaa, että pölyttäjien tilannetta tulisi seurata tarkkaan ennen kuin vakavia muutoksia populaatioihin pääsee syntymään.

Suojelu on mahdollista sääntelemällä hyönteismyrkkyjä ja perustamalla viljelyalojen läheisyyteen ketokasveja kasvavia suojavyöhykkeitä. Englannissa tällaisia jo on, Vesterlund sanoo.

Myös kimalaisten kasvattaminen paikallisesti voisi tulla kyseeseen.

Nyt kimalaiset eivät ole kovin houkutteleva tarhalaji, koska ne eivät mehiläisten tavoin tuota hunajaa. Kasvihuonetomaattien pölytyksessä ne ovat kuitenkin ykköslaji.

Lähde: Pahin mahdollinen: Suomen talveen + 5 °C – Mustikat pölyttävä kimalainen on pulassa | Uusi Suomi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.