Miten kaksisataa miljoonaa vuotta vanha raakku pelastuu? – tarvitsee elääkseen luonnonvaraisen taimenen läsnäoloa

Raakku kuolee ilman apua. Onneksi kolmen kunnan yhteinen hanke tietää nyt, miten raakkua voi auttaa.

Apua on esimerkiksi patojen poistamisesta sekä jokien mutkittelevuuden ja soran lisäämisestä.

Hanke hakee seuraavaksi EU-rahaa, jonka mahdollistaa jokien korjaustoimenpiteet ja asukkaiden neuvomisen.

Nyt on viimeinen hetki pelastaa jokihelmisimpukka. Raakun elo Ylöjärvellä on vaakalaudalla, mutta vielä ei ole liian myöhäistä.

Nyt on viimeinen mahdollisuus. Jos mitään ei tehdä nyt, raakut menetetään. Raakkukanta ei pysty enää lisääntymään kunnolla Ruonanjoella, sanoo Kolmen helmen joet -hankkeen hankekoordinaattori Ulla Helimo.

Ruonanjoen simpukoista kymmenen prosenttia on kuolleita, kun luvun pitäisi olla yksi prosentti.

Kuolonkellojen kalkatusta on kuultu jo muutaman vuoden ajan mutta uutta on se, että hanke on saanut juuri kartoitettua, miten tilannetta voi parantaa.

Mitkä siis ovat raakun vaaranpaikat, ja mitä niille voi tehdä?

Raakut pitävät kivistä ja lahopuusta

Raakku tarvitsee elääkseen luonnonvaraisen taimenen läsnäoloa. Taimen ei pääse lisääntymään, jos sen liikkumista joessa estetään.

Ylöjärvellä pääosin kulkevassa Ruonanjoessa kaloja suitsivat kolme nousuestettä. Yksi niistä on ihmisen tekemä laiton pato, joka pitäisi poistaa. Muistakin esteistä kalan pitäisi päästä kulkemaan.

Taimenet tarvitsevat lisäksi soraa pystyäkseen kutemaan.

Ruonanjokea  tulee myös kivetä uudelleen laittamalla sinne isoja kiviä, joista eliöt pitävät.  Joen luonnollista mutkittelevuuttakin pitäisi lisätä. Se onnistuu niin, että jokeen laitetaan suisteita kuten puita,  joita joki alkaa kiertää.

Raakut elävät puhtaassa vedessä. Ne eivät pidä kuitenkaan peratuista joista, vaan mahdollisimman luonnontilaisista vesistä.

Uoman varrella pitää olla jokea varjostavia puita,  ja lahopuita saa kaatua veteen. Ne antavat suoja- ja kutupaikkoja.

Kiintoaines ja jätevedet pois

Ruonanjokeen kulkeutuu myös liiaksi kiintoainesta, lannoitteita ja ravinteita sekä asukkaiden jätevesiä.

Tilannetta voi paikata esimerkiksi vähentämällä lannoitusta pelloilla ja lisäämällä suojakaistaleita veden ja pellon väliin. Lisäksi peltojen talvipeitteisyys on tärkeää.

Ulla Helimo antaa myös yhden tapausesimerkin Nokialta, missä toinen raakkujoki, Pinsiön-Matalusjoki, pääosin kulkee.

Nokialaisen tilan pellolle pääsee lähilähteestä vettä, joka pitää pellon niin kosteana, ettei traktorillakaan ole sinne aina asiaa.

Pellolta vesi kulkeutui ojaan ja siitä Pinsiön-Matalusjokeen.
Tilanne halutaan korjata niin, että lähteen vesi ohjattaisiin suoraan ojaan.

Näin veteen ei pääse enää yhtä paljon ravinteita. Kuivemmasta pellosta hyötyy myös pellon omistaja.

Lopulliset tulokset tulevat nettiin

Kolmen helmen joen -hanke on löytänyt samantyyppisiä ongelmia Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalousjoen lisäksi myös kolmannelta raakkujoelta eli Hämeenkyrön Turkimusojalta.

Ongelmakohdat on nyt dokumentoitu, joskin lopulliset tulokset julkistetaan vasta juhannukseksi. Uomien ja valuma-alueiden kunnostussuunnitelmat julkaistaan tällöin hankkeen nettisivuilla kolmenhelmenjoet.fi.

Korjaustoimenpiteissä ja asukkaiden neuvonnassa menee niin paljon aikaa ja rahaa, että niitä varten hanke hakee EU:lta uutta, monivuotista rahaa.

Raakku on ekosysteemille tärkeä se auttaa sinilevän torjunnassa

Raakku halutaan pitää hengissä ihan jo siksi, että se on 200 miljoona vuotta vanha ja samalla erittäin uhanalainen eliö.

Raakku on tämän lisäksi koko ekosysteemille tärkeä. Se puhdistaa vettä ja vaikuttaa myös järvien tilaan. Yksi raakku suodattaa vuorokaudessa jopa 50 litraa vettä.

Lähde: Miten kaksisataa miljoonaa vuotta vanha raakku pelastuu? – Ylöjärven Uutiset

Advertisements
Kategoria(t): Vesistöt. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s