Uutta tutkimustietoa: Muurahaispesä onkin hotelli

Nykyään hän on yksi harvoista muurahaisiin erikoistuneista yliopistotutkija Jouni Sorvari laittaa lahkeet sukkien sisään ja suuntaa metsikköön. Pian seistään ihmettelemässä yli metrin korkuista pesää ja sen asukkaita.

Suomessa kekomuurahaislajeja on viisi.

Suomessa elää yhteensä 55 eri muurahaislajia, jotka ovat keskenään merkittävästikin erilaisia.Kaikki eivät rakenna kekoja, ja joillakin kuningattaria on vain yksi, toisilla satoja. Pesiä voi samassa yhteiskunnassa olla yksi tai useampia, Sorvari antaa esimerkkejä.

Muurahaiskeon ekosysteemi on monimutkainen ja vähän tutkittu, siksi siitä on kiinnostuttu Itä-Suomen yliopistossa Jouni Sorvarin johdolla.

Tutkimuksissa on jo selvinnyt, että muurahaiset tarjoavat kodin pesästään lukuisille muillekin eliöille.

Muurahaiskeon palvelut houkuttelevat, sillä keossa on ulkomaailmaa tasaisemmat lämpötila- ja kosteusolosuhteet, ravintoa ja turvaa. Muurahaiskekoon muuttavat mielellään asumaan esimerkiksi hämähäkit, kovakuoriaiset ja madot.

Joistakin eliöistä muurahaiset eivät vain yksinkertaisesti välitä ja siksi nämä pääsevät kekoon asumaan. Jotkin eliöt, kuten kovakuoriaiset, jäljittelevät pesän hajua niin taitavasti, että livahtavat sen asukkaiksi ja ruokapöytään: kovakuoriaistoukat syövät muurahaisten munia ja toukkia.

Kuka tahansa ei pääse keon asukiksi. Jos kekopesään tunkeutuu kutsumaton vieras, hälytetään joukot paikalle hapon tai feromonien avulla. Vieras saa kimppuunsa kiukkuiset muurahaiset, joiden määrä koituu usein tunkeilijan kohtaloksi.

Kekomuurahaisista ei ole ihmiselle varsinaisesti mitään haittaa, mutta onko muurahaisista mitään hyötyä?

Turussa on juuri tehty gradu aiheesta. Siinä havaittiin radiolähettimien avulla, että käärmeet välttelevät alueita, joissa on muurahaiskekoja.

Uutta tutkimustietoa: Muurahaispesä onkin hotelli – Kotimaa – Savon Sanomat.

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.