Perimätieto kertoo, Karhua vahvempi nainen – Pyllyttäminen oli oikea ammatti

Naisen sukuelimen sadat nimet suomen kielessä kätkevät sisäänsä tarinoita ja merkityksiä menneiltä ajoilta. Aikana, jona bakteereja ei vielä tunnettu, tiedettiin, että saunanlauteilta nainen voi saada itseensä sairauden. Alettiin siis käyttää puisia päreitä, eli vitukkeita, kuin laudeliinoja.

Taikauskoinen vanha kansa puhui voimakkaasta magiasta sanalla väki. Kuoleman ja karhun väet olivat voimallisia, mutta yksi vahvimmista oli naisen väki.

Kansan arvokkaimpina pidetyt asiat liittyivät aina hedelmällisyyteen, olipa kyse jälkeläisistä, karjasta tai viljasta. Juuri näistä syistä naisella oli erityinen asema yhteisöissä.

Etenkin emäntä, anoppi, poikien synnyttäjä ja vaihdevuosiin pääsyt nainen oli kunnioitettu ja väkevä. Hän kun pyllytti vuorokauden, pysyi karhukin kaukana karjasta vuoden ajan, Pulkkinen kertoo.

Pyllyttäminen oli ihka oikea ammatti, jota harjoittivat juuri varttuneet naiset. Kun emäntä seisoi karjan laitumella alaruumis paljaana, karhu ja muut metsänpedot kaihtoivat aluetta ja jättivät karjan rauhaan.

Naisen väki, maaginen, seksuaalinen energia siis suojeli emännän omaa.

Naisen elintä on kutsuttu myös karhuksi, sillä sen väki vastaa karhun magiaa. Kun karhu kohtasi paljastetun vitun, se pakeni sitä heikompana.

Jos nuori nainen kohtasi karhun ja säikähti sitä, seuraukset saattoivat olla vakavat, karhu kun halusi aina jollain tavalla sekaantua naiseen. Saattoi tulla sairauksia, tai raskaana olevan naisen lapsi saattoi syntyä karhun jäljiltä sairaana.

Vanha kansa kutsui arvostetun naisen, eli synnyttäneen tai vaihdevuosiin ehtineen emännän sukuelintä vituksi. Alun perin vittu on siis ollut voimallinen, mutta ei voimasana, sitä ei ollut kaikilla, vaan se piti ansaita.

Niin kutsuttujen vitun syntytarinoiden mukaan naisen elin syntyi hauen tai karhun kidasta ja ketun kielestä, mutta sen lihana oli teeren tai pyyn liha. Syntytarina kuvaa, kuinka kaksijakoisesti naiseen ja naisen sukuelimeen on Suomessa aikojen saatossa suhtauduttu.

Metsäkanalintujen liha oli parasta lihaa, mitä tiedettiin. Silti naisen elimeen on liitetty jopa kastroinnin pelko, kuten ajatus karhun hampaista. Seksitauteja ei tunnettu, mutta tiedettiin, miten sairastumiset saattoivat levitä.

Myös ei-toivotut lapset liitettiin ajatuksissa naisen elimeen, Pulkkinen sanoo.

Naisen väkeä piti käyttää tarkoin ja harkitusti. Maaginen suojaus annettiin myös taikamenettelyllä, jota kutsuttiin harakoimiseksi. Sana juontaa juurensa haaroista: naisen piti esimerkiksi harpata lapsensa yli, jotta lapsi tuli suojatuksi.

Lapsi harakoitiin etenkin siirtymätilanteissa, esimerkiksi silloin kun lähdettiin pois pihapiiristä. Suojaus teki matkasta lapselle mieluisamman, eikä pieni itkenyt yhtä herkästi kuin ilman äidin antamaa suojaa.

Lähde: Perimätieto kertoo, että naisen emättimen voima oli karhua vahvempaa – Pyllyttäminen oli oikea ammatti – Aamulehti

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.