Vanhat metsästystavat ovat täynnä tarinoita: Taidokas oravanpyytäjä rikastui ja karhu kaadettiin keihäällä

Suomen itsenäistymisen aikoihin rahvas kansa metsästi riistaa ruoaksi ja turkiksiksi. Tämän päivän lapsia vanhat metsästystavat hämmästyttävät.

Vimpelinlammen maastossa, metsän siimeksessä kävelee hieman eriskummallinen joukko. Yhdellä lapsista on ketunkäpälälauta olallaan, toiset kantavat mukanaan ansarautoja ja pyyntirihmoja. Samalla lapset katselevat ympärilleen ja pohtivat, minkälaisia eläimiä ansapolulla saattaisi liikkua.

Täällä voisi olla kettuja ja minkkejä, ehkä hiiriä. Sitten on ehkä jäniksiä ja jotain muita eläimiä. Veikkaisin, että myös kaloja ja oravia, pohtivat 8-vuotiaat Viivi Heinonen ja Anni Kyllönen.

Suomen itsenäistymisen aikoihin metsästys oli merkittävä elinkeino. Riistaa metsästettiin ruoaksi, mutta myös turkiksiksi, Kainuun Aallon lasten kesäyliopisto kurssilla oppaana toimiva Aarno Peltonen kertoo lapsille.

Silloin oli paljon oravanmetsästäjiä.

Tiedättekö, että jos oli hyvä onni, niin yhdessä päivässä sai oravia niin paljon, että siitä sai enemmän rahaa kuin savotassa koko viikossa.

Oravannahat myytiin yleensä suurina nippuina eli kiihtelyksenä, Peltonen kuvailee lapsille.

Peltonen laittaa ketunkäpälälaudan pellon reunalle pystyyn, virittää pensaan alle ansalangan ja piilottaa maastoon ansaraudan.

Samalla hän kertoo lapsille, että hirvi oli ennen harvinainen saalis, koska kookas eläin oli pyydetty jo niin vähiin. Karhu oli suurinta riistaa, ja karhun saaliiksi saanut metsästäjä elätti sillä puoli kylää pitkän aikaa.

Uskokaa tai älkää, mutta rohkeimmat miehet metsästivät karhua keihäällä.

Olihan silloin myös ruutiaseita, mutta ne olivat eliittiväellä, jotka hienostelivat metsästystaidoillansa. Rahvas kansa metsästi vielä hyvin alkeellisilla välineillä: ansoilla, raudoilla, loukuilla sekä jousipyssyllä.

Lapset jatkavat ansapolulla kulkemista. Peltonen kertoo, että ansapolkua sanottiin myös virkapoluksi, koska se oli pitkä ja sitä piti kulkea läpi päivittäin.

Lapset kuuntelevat tarkasti ja tietävät, miksi pyydykset piti käydä kokemassa useasti.

Niihin on voinut jäädä joku eläin vaikka kitumaan. Se kituminen pitää varsinkin saada pois siitä eläimestä, Viivi ja Anni kertovat.

Peltonen nyökyttelee ja lisää, että mikäli saalis jäi ansaan pidemmäksi aikaa, niin sitten linnut ja ketut tulivat ja veivät ihmisen pyytämän saaliin vääriin suihin.

Tänä päivänä tavat ovat toiset

Aikaisemmin metsässä piti kulkea pitkiä matkoja riistan perässä, mutta nykyisin metsästäjä voi seurata kännykkänsä karttapohjalta koiransa GPS-pannan välittämiä tietoja koiran liikkeistä.

Saalis myös saadaan pois metsästä aikaisempaa helpommin.

Metsästys on muuttunut aikaisempaa varmemmaksi eikä metsästäjä välttämättä koe tekevänsä turhaa työtä.

Kun itse aloitin metsästyksen 65 vuotta sitten, metsissä ei ollut metsäautoteitä. Jos sai kaadetuksi ison riistan, se piti kantaa hyvin pitkän matkan päähän. Nyt se on helppo hakea sieltä pois vaikka mönkijällä, mikäli on maanomistajan lupa siihen, Aarno Peltonen kertoo.

Nykyiset metsästystavat ovat lapsille vanhoja tutumpia. Daniel kertoo, että hänen isänsä harrastaa metsästystä. Annin ja Viivin mielestä vanhoissa tavoissa on kuitenkin omat hyvät puolensa.

Lapset palaavat ansapolkua pitkin takaisin ja keräävät pyydykset pois maastosta. Saalista ei tällä kertaa oikeasti pyydetty, mutta jotain lapset saavat kotiin viemisiksi.

Jousipyssyt. Niillä metsästettiin ainakin jäniksiä ja oravia, Daniel ja Antti kertovat ja jatkavat, ettei Daniel ole koskaan rakentanut jousipyssyä, mutta Antti on tehnyt sellaisen itse yhden kerran aikaisemmin.

Lähde: Vanhat metsästystavat ovat täynnä tarinoita: Taidokas oravanpyytäjä rikastui ja karhu kaadettiin keihäällä | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s