Tuulivoimaopas – Äänet

Suomessa tuulivoimaloiden ääni on suhteellisen uusi osa äänimaisemaa ja tuulivoimarakentamisen vilkastuessa aihe on herättänyt paljon keskustelua.

Tuulivoimalaitosten meluhaitat syntyvät lapojen aerodynaamisesta äänestä sekä sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien, kuten vaihteisto, generaattori ja jäähdytysjärjestelmät, äänistä.

Näistä aerodynaaminen ääni on hallitsevin lapojen suuren vaikutuspinta-alan ja jaksollisen niin sanotun amplitudimoduloituneen äänen vuoksi.

Tuulivoimalaitoksen jaksollinen käyntiääni on seurausta siiven pyörimisestä ja doppler-ilmiöstä. Ilmiön vaikutuksesta aerodynaamisen äänen taso vaihtelee lavan pyörimisnopeuden mukaan.

Lavan ohittaessa maston siiven aerodynaaminen ääni aiheuttaa sekä äänen heijastumisen että uuden äänen lavan ja tornin väliin jäävän ilmakerroksen puristuessa.

Maston ja lavan välinen ohitusääni on sitä voimakkaampaa mitä lähempänä lapa on mastoa.

Teoreettisesti äänen voimakkuus vaimenee kääntäen verrannollisesti etäisyyden neliöön. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti. Voimaloiden tuottamaan äänen voimakkuuteen ja sen etenemiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten voimalatyyppi, tuulen voimakkuus ja suunta sekä maaston muoto ja kasvillisuus.

Tuulivoimaloiden äänen sääntely Suomessa

Suomessa tuulivoimaloiden sallittavista äänitasoista säädetään valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015), joka on tullut voimaan 1.9.2015.

Asetuksen ohjearvoja sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa.

Pysyvän asutuksen, loma-asutuksen, hoitolaitosten sekä leirintäalueiden tuulivoimamelun päiväajan ohjearvo on 45 desibeliä ja yöajan 40 desibeliä.

Oppilaitosten ja virkistysalueiden alueille säädetään 45 desibelin päiväajan ohjearvo. Kansallispuistoja koskee sekä päivä- että yöajalla 40 desibelin ohjearvo.

Lisäksi Suomessa on käytössä vuonna 2014 valmistuneet ympäristöministeriön ohjeistukset tuulivoimaloiden äänitason mallintamiseen ja mittaamiseen.

Sisämelutasoista säädetään STM:n asumisterveysasetuksessa (545/2015) ja ne koskevat myös tuulivoimaa. Asetus pätee niin voimalaitosten rakentamisen kuin sen toiminnankin aikana.

Äänen häiritsevyys ja vaikutukset

Tuulivoimaloiden määrän ja koon kasvaessa huoli tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksista on lisääntynyt.

Työterveyslaitos julkaisi lokakuussa 2014 ensimmäisen suomenkielisen kirjallisuustutkimuksen, jonka tavoitteena oli koota ulkomaalainen tutkimustieto tuulivoimaloiden äänen terveysvaikutuksista asuinympäristöissä.

Tutkimusten perusteella tuulivoimaloiden äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen, mutta yksilölliset erot ovat kokemuksen suhteen suuria.

Selkeää yhteyttä unenlaadun ja tuulivoimaloiden äänentason välillä ei ole tutkimusten mukaan löydetty, mutta se ei tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät voisi kokea tuulivoimaloiden äänen häiritsevän unta.

Myös infraääni osana tuulivoimaloiden ääntä on herättänyt kysymyksiä tuulivoimaloiden vaikutuksista lähialueilla. Infraääni on ääntä, jonka taajuus on alle 20 hertsiä (ihmisen kuuloalue on noin 20-20 000 hertsiä).

Mikäli infraäänen äänenpainetaso on riittävän korkea, voi se olla ihmisen kuultavissa. Infraääntä esiintyy kaikkialla ympäristössämme, sitä tuottavat muun muassa liikenne, tuuli, maanjäristykset, jne.

Myös tuulivoimalat tuottavat infraääntä, jonka äänenpainetaso jää tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ihmisen kuulokynnyksen alle.

Tähän saakka tehdyissä infraäänen vaikutuksia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että vasta kuulokynnyksen ylittävällä infraäänellä olisi suoria terveysvaikutuksia.

Huoli terveysvaikutuksista voi kuitenkin tuottaa ja lisätä oirekokemuksia. Infraäänen vaikutuksia on tutkittu toistaiseksi enemmän voimakkailla äänentasoilla ja onkin tärkeää, että aiheesta saataisiin lisää tieteellistä tutkimusta.

Lähde: Tuulivoimaopas – Äänet

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s