Tutkimus: Olet pimeänäkösi velkaa dinosauruksia paenneille muinaisnisäkkäille – tappisolut alkoivat muuttua sauvasoluiksi jurakaudella

Osa silmän tappisoluista erikoistui värien sijaan valon herkkään havaitsemiseen, jotta nisäkkäät pystyivät liikkumaan yön turvissa.

Nyt tutkijat ovat keksineet uuden selityksen sille, miksi me ja muut nisäkkäät pystymme kokemaan yöttömän yön, mutta valtaosa linnuista, kaloista ja sammakoista ei. Yönäkömme kehittyi niitä paremmaksi, koska varhaisten nisäkkäiden piti pakoilla dinosauruksia.

Nisäkkäiden erikoisuus ovat silmien sauvasolut, jotka ovat äärimmäisen herkkiä valolle. Ne kykenevät havaitsemaan jopa yksittäisen fotonin. Uusi Developmental Cell -lehden julkaisema tutkimus esittää, että sauvasolut kehittyivät värejä havaitsevista tappisoluista, joita on myös monilla muilla eläimillä.

Väitteensä tueksi tutkijat tarkastelivat hiirenpoikasten silmän soluja. Kahden päivän iässä poikasten silmien tappisolut olivat kuin muillakin eläimillä.
Kymmenen päivän iässä joidenkin tappisolujen kehitys kuitenkin poikkesi tältä linjalta, ja ne alkoivat muuttua sauvasoluiksi.

Muutoksen kouriin valikoituivat tietyt tappisolut, joista muilla eläimillä kehittyy lyhytaaltoista ultraviolettivaloa havaitsevia näkösoluja.

Vertailun vuoksi tutkijat tarkastelivat tappisolujen kehitystä myös seeprakaloilla. Niiden tappisoluissa ei kalan kasvaessa alkanut näkyä sauvasolujen piirteitä lainkaan.

Tutkijat päättelivät eri selkärankaisten dna:ta vertailemalla, että nisäkkäiden tappisolut alkoivat muuttua sauvasoluiksi jurakaudella. Samoihin aikoihin nisäkkäiden joukkoon ilmestyivät ensimmäiset yöeläjät.

Nisäkkäät näyttävät sopeutuneen yöelämään samoihin aikoihin kun dinosaurukset olivat maapallon pääasiallisia päiväpetoja. Tutkijat arvelevatkin tiedotteessa, että varhaiset nisäkkäät siirtyivät yövuoroon niitä pakoillakseen.

Ihmisen sukupuussa kerran kehittynyt pimeänäkö on saanut tehdä tilaa tarkalle värinäölle, koska lajimme on päiväaktiivinen. Siksi näköaistimme lepää enemmän tappisolujen varassa kuin vaikkapa kissojen, jotka ovat säilyttäneet erinomaisen pimeänäkönsä.

Lähde: Tutkimus: Olet pimeänäkösi velkaa dinosauruksia paenneille muinaisnisäkkäille | Tiede | HS

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.