Ilveksen sosiaalinen elämä on tutkijoille mysteeri – Tutkimusta varten tarvitaan DNA-näytteitä

Suomessa on arvion mukaan hieman alle 3 000 aikuista ilvestä. Meneillään olevan laajan tutkimuksen avulla yritetään saada uutta tietoa ilveksen elämästä ja elinpiiristä.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko vierekkäisten elinpiirien naaraat sukua keskenään ja kuinka paljon piirit menevät päällekkäin. Kanta on elinvoimainen ja voidaan sanoa, että ilveksellä menee hyvin, Herrero toteaa.

Ilveskannan kasvun selittää osin se, että niillä on hyvin ruokaa ja pennulliset naaraat ovat rauhoitettuja.

Kuka tahansa voi auttaa ilvestutkijoita

Tutkijoiden tavoitteena on yksilöidä ilvekset, eli löytää ja tunnistaa jokainen naaras ja sen pentu.

Yksilöiminen tapahtuu muun muassa tutkimalla jälkihavaintoja. Tutkimusta varten tarvitaan DNA-näytteitä, eli ilveksen karvaa tai ulostetta.

Tarkoituksena on myös tehdä karva-ansakokeilu. Houkuttimena tutkijat käyttävät pieniä kymmensenttisiä matonpaloja, jotka hajustetaan kalaöljyllä ja majavanrauhasuuteella. Lisäksi päälle pannaan vielä valeriaanihajustetta. Ilveksen nuuhkiessa ja puskiessa ansaa, jää siitä karvoja tutkijoiden käyttöön.

Ulosteesta pystytään lisäksi päättelemään ilveksen ruokavalio. Ne syövät hiiriä, myyriä, supeja ja jäniksiä. Itä-Suomen ilvekset syövät pääravinnokseen jäniksiä, kun taas Länsi-Suomessa ilvekset syövät enimmäkseen pieniä hirvieläimiä, Herrero kertoo.

Paikalliset luonnossaliikkujat ja metsästäjät ovat suuresti avuksi tutkimuksessa. Heiltä tutkijat saavat tietoja ilvesten liikkeistä ja tuoreimmat jälkitiedot. Havaintonsa voi ilmoittaa luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla.

Yksilöimistä helpottaa myös se, että jokaisen ilveksen turkki on ainutlaatuinen.

Jos on hyvää riistakamerakuvaa, niin eläin voidaan tunnistaa täplistä, Herrero kertoo.

Projektin aikana on suunnitteilla myös ilveskannan laskenta, jota ei ole voitu tehdä muutamaan talveen lumenpuutteen vuoksi.

Ilveksen sosiaalinen elämä on tutkijoille mysteeri | Yle Uutiset | yle.fi.

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.