Varpuspöllö ja pesäpöntön rakennusohjeet – Metsänomistajan kaveri

Pieni varpuspöllö (Glaucidium passerinum) on linnustomme salaperäisimpiä edustajia. Pääosin hyvin piilottelevaa elämää viettävä varpuspöllö saalistaa lähes itsensä kokoisia saaliseläimiä ja varastoi ne huolellisesti järjestellen pönttöihin ja luonnonkoloihin.

VarpuspöllöVarpuspöllö on reviirilintu, mutta sen reviiri voi olla varsin pieni. Reviirinsä omistusoikeutta koiras kuuluttaa laulullaan. Laulupaikakseen se valitsee tavallisesti jonkin korkean kuusenlatvan pesäkolon läheisyydessä. Kuusi on pesäpuistakin yleisin.

Punatulkun kokoinen pöllö, yläpuolelta lämpimän ruskea, valkopilkkuinen, alapuolelta valkeahko, ruskeajuovainen. Pää melko pieni. Pituus 15–19 cm, siipien kärkiväli 32–39 cm, paino 47–70 g.

Lintuja pyydystäessään varpuspöllö hyödyntää itse luomaansa paniikkia istumalla rauhallisesti lähes liikkumatta. Kun joku sitä häätämään tulleista linnuista menettää tarkkaavaisuutensa varpuspöllö iskee.

Varpuspöllöä voidaan syystä pitää kuusimetsien lintuna, sillä luonnonpesiin perustuvassa aineistossa (n = 204 vuosilta 1986 – 2004) niissä sijaitsi 53% pesistä. Kuusimetsien lisäksi varpuspöllö pesii erilaisissa mäntymetsissä 22% ja sekametsissä 21%. Luonnollisesti kolopesijä on ollut eniten vanhoissa metsissä, missä koloja ylipäätään on tarjolla.

Pesäpuuna on tavallisimmin haapa 47%, kuusi 31% tai mänty 17%. Varpuspöllöt tuntuvat suosivan kuusta (pohjantikan kolo), sillä niiden osuus koloa tarjoavista pesäpuista ei edellyttäisi näin suurta osuutta pesäkolon valinnasta.

Varpuspöllön ääni

Varpuspöllön pesä

Erikoisin pesäpaikka lienee maatalon ulkorakennusten rajaamassa sisäpihan pihlajassa sijainnut pesä, joka kaiken lisäksi sijaitsi vain metrin päässä käpytikan, varpuspöllön mahdollisen pesärosvon, pesästä!

Varpuspöllö tuntuu sopeutuvan hyvin elinympäristönsä muutoksiin. Pesä voi sijaita hyvin matalalla, jopa vain 80 cm maanpinnasta.

Varpuspöllö on elävä myyränpyyntikone

Varpuspöllö on reviirilintu, mutta sen reviiri voi olla varsin pieni. Reviirinsä omistusoikeutta koiras kuuluttaa laulullaan. Laulupaikakseen se valitsee tavallisesti jonkin korkean kuusenlatvan pesäkolon läheisyydessä. Kuusi on pesäpuistakin yleisin.

Varpuspöllö on aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä.

Silti se saalistaa usein myös päivisin, kuten se tekee talvisin koko valoisan ajan. Varpuspöllön näkee usein istuskelemassa aivan avoimesti puun latvassa, tai muulla näkyvällä paikalla.

Varpuspöllö on elävä myyränpyyntikone, joka ei jää pulaan huonoinakaan myyrävuosina. Loppusyksyinen lajikirjo ja saalismäärä yhdessä pöntössä voi olla hämmästyttävä. Saaliita on ollut enimmillään yli puoliväliin pönttöä.

Koiras esittelee naaraalle alueellaan olevia pesäkoloja, menemällä kololle saalis kynsissään. Se jää aukolle viheltämään ja houkuttelee naaraan luokseen. Naaraan tullessa paikalle koiras vie saaliin koloon ja poistuu itse sieltä. Naaras käy syömässä myyrän. Jos se ei hyväksy koloa, koiras voi esitellä muitakin koloja, joista naaras valitsee sopivimman.

Pöntön rakennusohjeet

Varpuspöllö on erikoistunut käyttämään luonnossakin sellaisia puunkoloja pesäpaikkoina, joissa on paksu seinämä. Sinne varpuspöllö joutuu oikein työntäytymään sisään.

Pienin pöllömme, vaatii pönttöönsä tavallista paksumman etuseinän – yli 5 cm paksu.
Kenttäsahalta tulevat pintalaudat ovat oivallisia rakennusmateriaaleja.

varpuspollonponttoPöntön syvyys ja leveys on 15 – 18 cm
Pöntön ulkoseinän korkeus 60 cm
Lentoaukon keskipisteen etäisyys katosta 20 cm
Lentoaukon halkaisija 4,5 cm
Ripustus korkeus maasta 4 – 6 m
Pöntön pohjalle tulee laittaa pehmustetta

Aukean reunat ja mäen päät ovat pöllöistä viihtyisiä paikkoja. Paikan on hyvä olla myös sellainen rauhaisa, jossa ei kuljeskele paljoa ihmisiä.

Huom! Koiras esittelee naaraalle alueellaan olevia pesäkoloja.  Jos se ei hyväksy koloa, koiras voi esitellä muitakin koloja, joista naaras valitsee sopivimman.

Pohja ei saa olla liian upottava

Pöllönpöntön pohja-aineeksi lisätään karkeaa purua, puulastuja ja murskattua lahoa puuainesta, jotka voi sekoittaa sopivaksi.
Pohja ei saisi olla liian upottava (kuten pehmeästä purusta), vaan suunnilleen saman tuntuinen kuin luonnonkoloissa.

Pöntönpohjalle sen verran  pohja-ainesta, että pöntössä on lämmin oltava, eikä pöllö pienellä kaivauksella saa pöntön pohjaa esiin. Kunnon, lämmittävä kerros pohja-ainesta pohjalle silti.

Pohja-aineen on oltava kuitenkin riittävän kuivaa, ettei se tartu poikasiin kiinni niiden kuoriutuessa.

Pönttö ei saa olla sellaisella paikalla, ettei suora auringonpaiste paahduta poikasia, kuten puun pohjoispuolella tai ympärillä olevien puiden varjostamana.

Pöllönpöntöt suositellaan ripustettavan jo syksyllä.

Pesinnän aloitus

Pesinnän käynnistymiseen ja muninnan aloittamiseen vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat ravinnon määrä ja saatavuus sekä kevättalven ja kevään lämpötila. Varpuspöllöjen tunnettu syys- ja talvivarastointi ei ehkä pelkästään liity talviseen ravinnon saantiin, vaan sillä voi olla merkitystä myös lintujen kunnolle pesintään valmistauduttaessa.

Varpuspöllöt kuitenkin käyttävät talvivarastojaan kevään korvalle saakka, millä lienee huomattava vaikutus lintujen keväiseen kuntoon. Yksi tärkeä syy syksyisen ja talvisen varastointikäyttäytymisen kehittymisen onkin voinut olla ravinnon saannin turvaaminen pesinnän käynnistämiseen. Varpuspöllö käyttää mm. kottaraispönttöjä talvivarastona, joissa voi olla jopa kymmeniä myyriä.

Koiras esittelee naaraalle alueellaan olevia pesäkoloja, menemällä kololle saalis kynsissään. Se jää aukolle viheltämään ja houkuttelee naaraan luokseen.

Naaraan tullessa paikalle koiras vie saaliin koloon ja poistuu itse sieltä. Naaras köy syömässä myyrän. Jos se ei hyväksy koloa, koiras voi esitellä muitakin koloja, joista naaras valitsee sopivimman.

Varpuspöllö munii huhti–toukokuussa 3–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 28 vrk. Poikaset lentokykyisiä 30 vrk:ssa.

Varpuspöllö munii joka toinen päivä (toisin kuin esimerkiksi varpuslinnut, jotka munivat munan päivässä) ja haudonta alkaa munapesyeen koosta riippuen noin 5–7 munan jälkeen. Hautovaa varpuspöllönaarasta ei ole helppo saada luonnonkolosta ulos munaluvun tarkistamiseksi.

Poikaset

Muista pöllöistä poiketen varpuspöllöjen munamäärä ja myös poikastuotto on säännöllisesti suuri ja tämä on todennäköisesti sidoksissa lajin lyhyeen elinikään.

Naaras hautoo 28 vrk ja ruokkii kuoriutuneita poikasia koiraan pesän lähelle tuomalla ravinnolla.

Itse naaras lähtee saalistamaan vasta poikasajan loppupuolella. Poikaset jättävät pesän noin 30 vrk vanhoina. Emoistaan riippumattomiksi ne tulevat kuukautta myöhemmin.

Varpuspöllö pesii myöhemmin, kuin muut pöllömme. Myöhäisyys johtuu siitä, että näin varpuspöllö voi ruokkia omia poikasiaan muiden lintujen poikasilla.

Varpuspöllön levinneisyys

Varpuspöllön levinneisyyskartta

Varpuspöllö pesii Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja siitä itään kapealla vyöhykkeellä aina Tyynellemerelle saakka.

Suomessa sen levinneisyys ulottuu yhtenäisenä noin Oulun korkeudelle saakka, mutta sitä tavataan myös pohjoisempana.

Varpuspöllö viihtyy järeissä havupuuvaltaisissa metsissä, joissa on tarjolla vanhoja tikankoloja pesäpaikoiksi.

Vuonna 1982 käynnistyneen petolintuseurannan aikana varpuspöllö on runsastunut, vaikka ilmeistä on, että pöllöjen määrä saattaa vaihdella rajusti myyrätilanteen mukaan.

Maamme varpuspöllökannaksi on arvioitu noin 5 800 paria.

Uhanalaistarkastelussa vuonna 2010 varpuspöllökanta todettiin elinvoimaiseksi. Kahden viimeisen atlaksen välisenä aikana varpuspöllö on saatu pesimään pöntössä, ja pönttöjä on viety metsiin tuhansia kappaleita.

Pöntöissä olevat pesät tulevat tietenkin helpommin löydetyiksi kuin hankalissa luonnonkoloissa kaukana teistä sijaitsevat pesät. Kolmannen atlaksen aineiston mukaan varpuspöllö on yleisin Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla sekä osassa Keski-Suomea.

Tallenna

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s