Kelopuu teki vaikutuksen intialaiseen tutkijaan

Patvinsuon kansallispuistossa intialainen Parvathy Venugopal, 32, sen ensimmäisen kerran näki. Kelopuun, Fennoskandian oman jäärän.

Puu oli ollut paikalla satoja vuosia, mutta se ei ollut lahonnut juuri lainkaan, Venugopal kertoo syksyn 2011 vierailusta Lieksaan.

Intiassa ei kelopuita ole, joten Patvinsuon näky jää maatalous- ja metsätieteiden maisterin mieleen. Hämmästyksekseen hän huomaa, ettei kelopuita ole liiemmin tieteellisesti tutkittu Suomessa.

Haluaisin tutkia keloa perusteellisesti ja eristää kemikaalin, joka tekee kelosta kelon.

Tohtoriksi väittelevän Parvathy Venugopalin mukaan suomalaisen metsämännyn puuaineksen laadussa on suuria eroja riippuen siitä, onko puu kasvanut nopeasti vai hitaasti, ja ennen kaikkea, onko puu keloutunut vanhetessaan.

Hitaasti kasvanut ja kuollut tiheäsyinen kelopuu lahoaa selvästi hitaammin kuin nopeakasvuinen talousmetsäpuu.

Puuaineksen laadun lisäksi merkittävin männyn lahoamiseen vaikuttava tekijä ovat lahottajasienet ja erityisesti se, mikä sienilaji puuta lahottaa.

Ilmastollisilla tekijöillä, kuten kosteudella ja lämpötilalla, on selvästi vähäisempi merkitys. Tämä tulisi huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hiilenkiertoa kuvaavissa malleissa, Venugopal toteaa.

Venugopalin mukaan eri lahottajasienien vuorovaikutusta puuaineksen kanssa voidaan soveltaa myös puumateriaalien lahonkeston parantamisessa.

Parvathy Venugopalin väitöskirja Effects of climate, wood quality and fungal diversity on coarse wood decomposition of Scots pine tarkastetaan Joensuussa Futura-rakennuksessa perjantaina 9.9. kello 12.

Lähde: Kelopuu teki vaikutuksen intialaiseen tutkijaan

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s