Laavun rakentaminen

Laavu, joskus myös kovus, on ikivanha maastossa käytetty majoite. Laavu on yksinkertaisimmillaan viistosti pystytetty kangas tai muu sellainen kate, jota on käytetty erityisesti tulilla yöpymisessä.

Laavuissa käytetään katteena kuusenoksia, turvetta tai kangasta. Muoto on aina samankaltainen: muutamaan tukiriukuun nojaava viisto katos, jonka edessä on nuotio lämmittämässä yöpyjää.

Laavun tarkoitus on ollut suojata yöpyjää sateelta sekä heijastaa nuotion lämpöä nukkujaa kohden.

Laavu on viistokattoinen, yhdeltä sivultaan avoin majoite, jossa ei ole sisäistä tukirankaa. Nylon-kankainen laavu on yleisimmin käytetty retkimajoite. Laavujen mitoissa on valmistajien välillä pieniä eroja. Joissakin malleissa on etuosassa hyttysverkko sekä ns. telttalaavuissa on vetoketjullinen oviläppä.

Havulaavu

Havulaavu toimii hyvin väliaikaisena majoitteena. Laavun voi rakentaa kiinnittämällä Havulaavukahden puun väliin poikkipuun, rakentamalla sen varaan katon riu’uista ja päällystämällä tämän havuilla.

Vanhemmassa eräkirjallisuudessa on paljon kuvauksia havulaavun rakentamisesta, mutta nykyään havulaavu edellyttää metsänomistajan lupaa puunottoon ja käytännössä sitä on pidettävä vain hätämajoitteena. Havuja voidaan käyttää myös makuualueen pehmusteina.

Kiinteä puinen laavu

Hirsistä salvottu kiinteä laavu palvelee retkeilijöitä vuosikymmenten ajan. Hirsinen laavu sopii mainiosti suomalaiseen metsään tai järven rannalle. Laavu sopii hyvin myös muiden hirsirakennusten yhteyteen.

Puurakenteiset kiinteästi asennetut laavut ovat yleensä polkujen, retkeilyreittien tai luontopolkujen varrella. Puurakenteisten laavujen eteen rakennettu nuotiopaikka on ruoanlaittoa ja laavulla olijoiden lämmittämistä varten.

Salvosten tekeminen

Hirren veistäminen

Kirjallisuutta:
Hirsityö, Vuolle-Apiala Risto, Jyväskylä: Gummerrus Kirjapaino Oy 1999
Perinteinen hirrenveisto, Jansson Jan-Ove, Helsinki: Alfamer Oy 2011

Kankainen laavu, loue

Kankainen laavu eli loue on kevyt ja pieneen tilaan menevä majoite. Se on yleensä tehty sisäpuolelta aluminoidusta nailonista.

Pelkkä kangas naruineen, louevaate ilman etuseinää painaa noin kilon ja majoittaa neljä ihmistä mukavasti. Louteen voi pystyttää puiden, metsästä otettujen keppien tai vaellussauvojen varaan.

Loue ei suojaa hyttysiltä, mutta pitää metsäisessä maastossa sateen ja tuulen poissa. Avotunturissa loue ei yleenstä tarjoa riittävää suojaa voimakkaalta tuulelta.

Linkki: Louteen valmistaminen

Laavut ja kodat kartalla

Rakovalkea – nuotiokulttuurin kehittynein muoto

Rakovalkea on perinteinen suomalaisen erämiehen nuotiotyyppi. Se on suomalaisen nuotiokulttuurin kehittynein muoto. Siinä asetetaan kaksi puupölkkyä, jotka ovat mielellään keloa, päällekkäin vaakasuoraan asentoon maahan.

Vanhan erämiehen mitan mukaan pölkkyjen pituus on kirvesvarren pituus yöpyjää kohden kahdeksantuumaista suoraa keloa. Pölkyt koverretaan kirveellä vastakkain tulevilta puoliltaan hiukan koveriksi.

Pölkkyjen väliin asetetaan molempiin päihin tuluspuut. Tuli pistetään palamaan kiehisten avulla puiden väliin. Rakovalkea palaa hyvin tehtynä koko yön ja antaa lämpöä pitkään. Usein erämies tekee lisäksi tuulensuojaksi laavun.

Rakovalkea ”Ruijan Roihu”

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s