Luulöytöjä Siperiasta: Täältäkö alkoi koirien jalostaminen?

Venäläistutkijat päättelevät, että ensimmäisellä jalostusohjelmalla tavoiteltiin kestäviä rekikoiria arktiseen luontoon.

Pohjoisessa Jäämeressä sijaitsevassa Uuden-Siperian saaristossa tehdyt fossiililöydöt ovat aikaistanet tuhansilla vuosilla aikaa, jolloin ihminen ilmeisesti siirtyi koirien kesyttämisestä niiden jalostamiseen.

Yhdeksän tuhatta vuotta sitten Žohovissa asui nahkateltoissa väkeä, jonka tiedetään metsästäneen jääkarhuja kivikauden aseilla ja seuranneet peuralaumoja laajojen tasankojen poikki. Žohov ei tuohon aikaan ollut vielä saari. Meren noustessa se jäi vähitellen 500 kilometrin päähän rannikosta.

Tuoreen tutkimuksen perusteella muinaiset žohovilaiset näyttävät olleen ensimmäisiä ihmisiä, jotka alkoivat muokata koirista sopivia tiettyyn tehtävään.

Kulkiessaan peurojen perässä satojen kilometrien päähän ihmiset tarvitsivat kelkoilleen vetäjiä, sanoo Venäjän tiedeakatemian arkeologi Vladimir Pitulko.

Kallot vahvistivat koirien eron susista

Pitulko on tehnyt Žohovissa kaivauksia useiden vuosikymmenien ajan.

Hän on löytänyt koirien luita ja puisten kelkkojen jäänteitä, mutta ratkaiseva todiste jalostamisesta ovat kallovertailut, joita hän teki yhdessä kollegansa Aleksei Kasparovin kanssa.

He vertasivat kahta parhaiten säilynyttä muinaista pääkalloa samojen seutujen nykysusiin ja siperianhuskeihin.

Kallojen korkeuden ja pituuden ja kuonojen pituuden vertailut osoittivat, että toinen kallo todellakin oli kuulunut koiralle ja toinen ilmeisesti koirasudelle.

Vetokoiran parhaana kokona pidetään 20–25 kiloa. Sellaisena se on riittävän vahva vetämään kelkkaa, mutta kyllin kevyt, jotta sen elimistö ei lämpene ponnisteluista liikaa.

Pitulko arvelee, että žohovilaisten koirista suurimmat olikin tarkoitettu avuksi jääkarhujen metsästykseen.

Lähde: Luulöytöjä Siperiasta: Täältäkö alkoi koirien jalostaminen? | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.