Todellisuudessa petoeläin elää vaistojensa varassa – Se kohtaaminen ei unohdu ikinä: ”Aikani taisteltuani retkahdin ojan pohjalle ja ajattelin, tapa sitten”

Todellisuudessa petoeläin elää vaistojensa varassa ja voi olla arvaamaton. Kohtaaminen karhun kanssa kahdeksan vuotta sitten muutti Mari Aumakallion elämän täysin.

Hän oli heinäkuisena päivänä kesällä 2009 lenkillä silloisen kotitalonsa takana, noin 500 metrin päässä talosta, kun karhu hyökkäsi yllättäen metsästä polulle.

Lähdin juoksemaan karkuun, ja kauhukseni huomasin karhun juoksevan perässä. Se tavoitti minut, ja kaaduin ojaan.

Karhu otti tassullaan kiinni päänahastani ja käytännössä skalpeerasi minut. Aluksi pyristelin vastaan, mutta pian huomasin sen turhaksi. Lysähdin ojan pohjalle ja ajattelin, tapa sitten. Mutta yllättäen karhu kääntyi ja lähti kävelemään metsään.

Raahauduin omin avuin pois tapahtumapaikalta naapurin lähistölle, jolloin naapuri kuuli avunhuutoni. Hän oli sairaanhoitaja, jonka avulla sain hyvän ensiavun ennen ambulanssin tuloa, muistelee Mari Aumakallio.

Hetki ojan pohjassa muutti Mari Aumakallion elämän.

Ei turhaan puhuta siitä, että kun luulee kuolevansa, niin koko elämä menee kuin filminauha silmien edestä. Niin kävi minullekin.

Onnettomuuden jälkeen Aumakalliolle on tehty useita korjausleikkauksia. Viimeinen leikkaus tehtiin noin vuosi sitten. Hänen otsassaan on aivan himmeästi näkyvä arpi, jota ei erota, ellei tiedä, että se on tullut karhun kynnestä.

Selässä ja käsissä on myös arpia. Olen kuitenkin onnekas, koska olen saanut todella hyvää ja ammattitaitoista hoitoa. Ulkoiset arvet ovat enää pienet, mutta sisäiset ovat jääneet.

Suurin muutos on, että onnettomuuden jälkeen muutimme perheen kanssa aivan kaupungin keskustaan. Edelleenkin pelkään liikkua yksin metsässä, naapuri poimii minulle mustikatkin. Tilanne harmittaa välillä, koska haluaisin ulkoilla enemmän luonnossa.

Onnettomuuden jälkeen Mari Aumakallio sai apua henkisiin traumoihin, ja hän oppi pääsemään eroon pahimmista peloista.

Aluksi en sietänyt katsoa edes Nalle Puh -lastenohjelmia. Kyllä se tapahtuma alitajunnassa elää edelleenkin, vaikka ei ulospäin enää näykään. Karhuihin liittyvät uutiset pomppaavat heti jotenkin erityisellä tavalla.

Mari Aumakalliolle on muodostunut vahva käsitys villieläimistä.

Karhuja täytyy metsästää, eivätkä ne saa tulla liian lähelle asutusta.

Hänelle sattuneen onnettomuuden tekijä oli emokarhu, jolla oli poikaset. Tapahtuman jälkeen karhu poikasineen kaadettiin.

Lähde: Se kohtaaminen ei unohdu ikinä: ”Aikani taisteltuani retkahdin ojan pohjalle ja ajattelin, tapa sitten” | Imatralainen

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.