Kalsea kevät hyödyttää mustikkaa ja povaa kannankasvua kanalinnulle – tutkijakin kiittää: ”Peukutan”

Kylmässä keväässä on luonnon kannalta paljon hyviä puolia vaikka kalsea ja viikkoja myöhässä laahaava kevätkeli ihmismieltä nyppiikin.

Luonnoneläimet ovat hyviä sopeutumaan pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisosille tyypillisiin vuosittain vaihteleviin ilmasto-olosuhteisiin. Muuten ne eivät voisi täällä elää.

Pesintä luonnossa alkaa heti kun luonnonolosuhteet antavat siihen mahdollisuuden.

Isot muuttolinnut voivat jättää pesinnän väliin – metsäkanalinnut eivät

Isoilla lajeilla on kiireintä. Esimerkiksi laulujoutsenella kestää todella kauan ennen kuin poikaset ovat lentäviä.

Eikä pelkkä lentokyky riitä, vaan muuttomatkaa varten pitää olla hyvässä fyysisessä kunnossa.

Suomessa talvenkin pysyttelevät kanalinnut sen sijaan ovat suhteellisen lyhytikäisiä ja mahdollisia pesintävuosia on vain muutama.

Ne eivät jätä pesimättä edes ankeiden olosuhteiden takia.

Aina kannattaa yrittää koska koskaan ei tiedä tuleeko enää seuraavaa vuotta, kertoo Helle.

Huhtikuun keskilämpö määrittää pesinnän alkamisen

Kanalinnuilla talven jälkipuolen lämpöolot määräävät milloin lisääntyminen alkaa. Huhtikuun keskilämpötila ennustaa aika hyvin sitä milloin pesimään ryhdytään.

Tämän vuoden huhtikuun keskilämpötila oli Suomessa noin kaksi astetta kylmempi kuin viime vuosikymmeninä keskimäärin. Viime vuonna huhtikuu oli sen sijaan keskimääräistä lämpimämpi.

Kanalintujen kanta kasvamassa?

Kylmä kevät on viivästyttänyt mustikan kukinnan alkamista.

Se on hyvä asia, koska samalla sadon mustikan kukinta-aikaan tuhoavan hallan todennäköisyys pienenee.

Jos mustikka tuhoutuisi, sen mukana menisi myös kanalinnun poikasille tärkeä hyönteisten toukkien fauna.

Lähde: Kalsea kevät hyödyttää mustikkaa ja povaa kannankasvua kanalinnulle – tutkijakin kiittää: ”Peukutan” | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.