Pohjoismaisen mehiläisen kantaa suojellaan

Vierailu mehiläistarhalla on maallikolle aina yhtä jännittävä kokemus. Käyvätkö otukset rauhaansa häiritsevän kimppuun vai antavatko ne ihmisen tutkailla pesäänsä hermostumatta?

Pohjoismaisilla mehiläisillä on maine ärhäkkänä rotuna. Niitä kasvattava akaalainen Jussi Riekkinen kertoo, että kyse on enimmäkseen väärinkäsityksestä.

Rotu on itsessään säyseä, mutta muihin rotuihin sekoittuneet hybridit voivat olla hyvinkin äkäisiä.

Tämä käy ilmeiseksi, kun Riekkinen aukaisee epähuomiossa kannen pesästä, jonka asukit eivät ole puhdasrotuisia pohjoismaisia mehiläisiä. Hän sulkee kannen äkkiä, kun kiukkuinen pörräys alkaa.

Mutta palataan hetkeksi ajassa taaksepäin.

Ensimmäiset tarhamehiläiset tuotiin Suomeen Virosta vuonna 1750. Ne olivat juuri pohjoismaisia mehiläisiä.

Ne eivät kuitenkaan selvinneet Suomen kylmistä talvista, ja ensimmäinen henkiin jäänyt mehiläisyhteiskunta tuotiin tänne Ruotsista 1777.

Hybridit aggressiivisia

Suomen mehiläishistoria on ollut tästä lähtien käytännössä lähes täysin pohjoismaisen eli mustan mehiläisen historiaa. Vielä 1850-luvulla suurin osa koko maailman mehiläisistä oli pohjoismaisia hunajamehiläisiä.

Sekoittuessaan muihin rotuihin ne kävivät kuitenkin aggressiivisiksi, joten niitä alettiin korvata muilla roduilla. Italialaiset tuotteliaat hybridimehiläiset korvasivat mustan mehiläisen lähes täysin myös Suomessa.

Pohjoismainen mehiläinen hävisi meiltä melkein kokonaan 1960-luvulle mentäessä.

Rodun puhdasrotuisuuden tärkeyden vaalimiseen on herätty vasta viime aikoina.

Jussi Riekkinen sai idean mehiläiskasvatuksesta nelisen vuotta sitten. Hän halusi kasvattaa nimenomaan pohjoismaisia mehiläisiä, mutta kuningattaria oli vaikea löytää.

Lopulta sain muutaman mustan kuningattaren Väinö Mäen kasvattamasta kannasta. Hän on pohjoismaisen mehiläisen kasvattamisen uranuurtaja Suomessa. Alkuperäisten rotujen säilyttäminen on mielestäni tärkeää, Riekkinen pohtii.

Pölytystyö tärkeää

Valtaosa nykyisistä tarhamehiläisistä on hybridejä.

Miksi suosia pohjoismaista mustaa mehiläistä, jonka tuottama hunajasato on keskimäärin hybridejä hiukan heikompi?

Pohjoismaiset mehiläiset hyödyntävät myös pienempiä mesilähteitä. Niille kelpaa kanervikko meden keräämiseksi, kun italialaiset mehiläiset menevät mieluummin porukalla vaikka rapsipellolle keräämään mettä, Riekkinen selvittää.

Eikä mustan mehiläisen tuottama sato ole aina muita rotuja heikompi. Huonoina kesinä kuten viime vuonna ne voivat tuottaa paremmin kuin italialaiset hybridimehiläiset, joita Riekkisellä myös on. Pohjoismaiset mehiläiset kun ovat tottuneet karuihin olosuhteisiin.

Ei pidä myöskään unohtaa mehiläisten tekemää tärkeää pölytystyötä, jonka merkityksestä luonnolle ja viljelykasveille on viime aikoina uutisoitu laajasti. Mustat mehiläiset pölyttävät yhtä tehokkaasti kuin muutkin mehiläiset.

Tällä hetkellä Suomessa on parikymmentä pohjoismaisen mehiläisen kasvattajaa, ja rodun säilymistä pyritään edistämään suojeluohjelmalla.

Lähde: Pohjoismaisen mehiläisen kantaa suojellaan – Akaan Seutu

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s