”Metsästäjäliiton pitää olla järjestö, joka halutaan mukaan keskustelemaan”

Suomen Metsästäjäliitto on vahvassa iskussa. Metsästäjien ja metsästysseurojen etujärjestössä on henkilöjäseniä noin 160 000 ja metsästysseurajäseniä 2 700.

Metsästäjiä Suomessa on yhteensä runsas 300 000.

Tuomas Hallenberg valittiin metsästäjien puheenjohtajaksi viime vuoden joulukuussa liiton ylimääräisessä vuosikokouksessa Seinäjoella. Puheenjohtajavaalissa Hallenberg voitti varapuheenjohtajaksi valitun Ilkka Mäkelän selvästi äänin 989–599.

Metsästäjäliiton edellinen hallitus erosi marraskuussa pidetyssä liittokokouksessa entisen puheenjohtajan Laurin Kontron johdolla. Hallitus oli saanut äänestyksessä epäluottamuslauseen.

Uuden puheenjohtajan lisäksi liitto saa pian uuden toiminnanjohtajan. Vuodesta 2009 toiminnanjohtajan tehtävää hoitanut Panu Hiidenmies jättää liiton.

Hallenberg ei halua arvioida edeltäjäänsä. Toiminnanjohtajan tehtävän jättävän Hiidenmiehen kanssa on jo sovittu, että yhteistyötä jatketaan.

Uusi puheenjohtaja puhuu enemmän siltojen rakentamisesta, yhteistyöstä ja asiantuntijuudesta kuin räväköistä kannanotoista, jyrkistä näkemyseroista tai mielenosoituksista.

”Metsästäjäliiton pitää olla järjestö, joka halutaan eri pöytiin mukaan keskustelemaan ja valmistelemaan päätöksentekoa. Juridiikka luo edellytykset toiminnalle. Haluamme olla uskottava asiantuntijataho, joka vaikuttaa lainsäädäntötyöhön osaavilla kannanotoilla. Se on tehokkainta vaikuttamistyötä.”

Metsästyskulttuuri voi hyvin ja kukoistaa Suomessa, Hallenberg iloitsee.

Hän kuitenkin jatkaa samaan hengenvetoon, että liiton on oltava hereillä ja seurattava tiiviisti lainsäädännön valmistelua kotimaassa sekä kansainvälisesti. Näin on toimittava, jotta metsästyskulttuuri kukoistaa tulevaisuudessakin.

Metsästäjäliiton omien kannanottojen lisäksi yhteiset kannanotot eri järjestöjen kanssa ovat joskus tarpeen.

Yksi tuore esimerkki on ampuma-asedirektiivi.

Metsästäjäliitto, Ampumaurheiluliitto ja reserviläiset olivat yhtenä rintamana vaikuttamassa kotimaisiin päättäjiin. Hallenberg sanoo, että asedirektiivistä tuli kohtuullinen.

”Monet sen vaatimuksista on jo kansallisesti toteutettu nykyisen aselainsäädännön puitteissa.”

Susi on kuuma aihe sekä metsästykseen liittyvässä julkisessa keskustelussa että metsästäjien keskuudessa.

Aihe on jopa niin kuuma, että metsästäjäkunnassa on kahtalaisia toiveita liiton suuntaan. Toisten mielestä susiasia on liikaa esillä, toiset taas kaipaavat kovempia kannanottoja.

Hallenberg sanoo, että Suomen susikannasta on saatava arvio, johon kaikki eräsektorin toimijat voivat sitoutua.

”Jos kanta-arvion tekeminen ja arvioon sitoutuminen paranisivat sillä, että tutkijat sekä metsästäjät istuisivat takavuosien malliin saman pöydän ääreen, tapaaminen pitäisi pystyä järjestämään.”

Suurpedoista ilveksen ja karhun osalta Tassuun kirjattujen havaintojen huomioiminen, kanta-arvio ja poikkeuslupien myöntäminen osoittavat, että järjestelmä voi toimia sujuvasti.

”Suden osalta järjestelmä on koeponnistusvaiheessa ja siinä on paikallisia säröjä.”

Hallenberg sanoo, että susikannan verotukseen olisi saatava nykyistä joustavampi menettely erityisesti häiriötä aiheuttavien yksilöiden ja laumojen osalta.

Metsästäjäkunta on melko yhtenäinen harrastajajoukko.

Ääripäitä on harrastuksessa kuin harrastuksessa ja ne ovat äänekkäitä.

Hallenberg pitää tärkeänä, että hän kuulee, mitä metsästäjät eri puolilla Suomea oikeasti ajattelevat. Jos vain äänekkäimmät ja kärkkäimmät kannanotot tulevat kuulluiksi, ei välttämättä tiedä, mitä suurin osa metsästäjistä oikeasti ajattelee.

Naisten metsästysharrastus ja metsästäjätutkinnon suorittaneiden naisten määrän kasvu nostetaan mielellään julkisuudessa esiin.

Hallenberg sanoo, että hän puhuu naisista metsästysharrastuksen parissa varovaisin sanakääntein, korostamatta sukupuolta liiaksi.

”Naismetsästäjien määrän kasvu kertoo yhteiskunnan kehityksestä ylipäätään, ei sitä kehitystä ole tarpeen liiaksi korostaa ja ihmetellä. Naiset elävöittävät metsästystä, ja kehitys kertoo yhteiskunnan arvojen myönteisestä muutoksesta.”

Lähde: ”Metsästäjäliiton pitää olla järjestö, joka halutaan mukaan keskustelemaan” – Maaseudun Tulevaisuus

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.