Suurimmat aivot: Saimaannorppa lienee maailman älykkäin norppa

Saimaannorpalla on suuret aivot. Sitä pidetäänkin maailman älykkäimpänä norppana.

Talviaikaan jään alla pimeässä ja sokkeloisessa Saimaan vesistössä sukellellessaan se joutuu tekemään ratkaisuja, jotka vaativat päättelykykyä.

Tiheän hengitysavantoverkon luominen jääkanteen on jo melkoinen taidonnäyte. Norppa raapii jään rikki eturäpylöissään olevilla vahvoilla kynsillä. Voimaa raapimiseen norppa saa ponnistamalla jäätä päin vahvoilla takajaloillaan.

”Aukot norppa pitää avoimina tökkimällä niistä jäät pois kuonollaan”, kertoo Suomen Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.
”Saimaannorpalla on muihin norppiin verrattuna kokoonsa nähden suurimmat aivot. Sitä pidetään viitteenä älykkyydestä.”

Saimaannorppa on täysikasvuisena noin 130–150 senttiä pitkä ja painaa 60–90 kiloa. Painavimmille yksilöille on painoa kertynyt jopa yli 130 kiloa. Norpan keskimääräinen elinikä on noin 20 vuotta.

Kuutin huone

Joulukuussa saimaannorppa ahnehtii pikkukaloja, särkiä, ahvenia, muikkuja ja kuoretta kasvattaakseen nahkansa alla olevaa traanikerrosta. Se suojaa saimaannorppaa kylmää vastaan sydäntalven ajan.

Kun Saimaa jäätyy, norppanaaraat tähystelevät jään alta itselleen sopivia pesimispaikkoja.

”Norppa etsii jään läpi siivilöityvän valon perusteella sopivan kinoksen, minne se kaivaa pesänsä”, Tiainen kertoo.

Naaraat kaivavat nietokseen synnytyspesän ja lisäksi vaihtopesän. Sinne naaras voi paeta, jos synnytyspesä jostain syystä romahtaa. Nuoret, vielä lisääntymättömät yksiköt sekä urokset kaivavat puolestaan lepopesiä.

Naaras synnyttää helmi-maaliskuun vaihteessa yhden kuutin, erittäin harvoin kaksi.

Rasvapitoista emonmaitoa ravinnoksi saava kuutti kasvaa ja kartuttaa painoaan nopeasti. 4–5 kiloisena syntynyt kuutti voi toukokuussa painaa jo parisenkymmentä kiloa.

”Jos synnytyspesä käy kevään mittaan liian ahtaaksi, kuutti kaivaa sen viereen oman huoneensa.”

Kohtalokkaat pyydykset

Saimaannorpat saavuttavat sukukypsyyden 4–6 vuoden iässä. Sitä ennen nuoret yksilöt saattavat tehdä Saimaalla pitkiäkin vaelluksia, mutta palaavat useimmiten omille syntysijoilleen lisääntymään.

Kuutteja menehtyy synnytyspesiinsä, jos pesän suoja ei ole riittävä, imetys häiriintyy tai pesät romahtavat.

Kuutteja ja täysikasvuisia norppia uhkaavat myös kalastajien pyydykset.

”Talvella syntyneitä kuutteja menehtyy valitettavan usein vapaa-ajan kalastajien verkkoihin ja muihin norpalle vaarallisiin pyydyksiin”, Tiainen kertoo.

Saimaalle on säädetty pyydysrajoituksia, mutta ne kattavat vain kevätajan eivätkä ne ole voimassa kaikilla norpan esiintymisalueilla.

Kevätköllöttely kivellä

Suomessa – ja samalla koko maailmassa – elää ennen kevään kuuttien syntymistä noin 320 saimaannorppaa. Tavoitteena on, että kanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

”Leudot talvet ja pyydyskuolemat uhkaavat saimaannorpan geneettistä monimuotoisuutta. Norpista ei kuitenkaan vielä ole havaittu haitallista sukusiittoisuutta tai geneettisiä sairauksia.”

Saimaannorpat elävät enimmäkseen vedessä, mutta keväällä niitä saattaa nähdä lämmenneillä kivillä loikoilemassa ja kihnuttamassa kylkiään.

”Karvanvaihtoaikana norppa raapii itsestään vanhan karvan pois ennen kuin alkaa kasvattaa uutta sen tilalle.”

Lähde: Suurimmat aivot: Saimaannorppa lienee maailman älykkäin norppa – Seura.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
%d bloggers like this: