Kairan kulkijoille lämpöä ja suojaa tarjoavat autiotuvat halutaan Unescon maailmanperintökohteeksi

Hankkeen käynnistäneet Muonion erä- ja luonto-opasopiskelijat keräävät adressia tavoitteensa tueksi.

Verovaroin ylläpidetty ja käyttäjille ilmainen autiotupajärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Suomessa 250 autiotupaa ylläpitää Metsähallitus, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa maksullisia tupia ylläpitävät paikalliset retkeilyjärjestöt.

Emme halua maailmanperintölistalle yksittäistä tupaa tai tupatyyppiä, vaan koko kulttuurin, Niemelä toteaa.

Norjassa retkituvissa voi olla ravintola tai pieni kauppa, Suomessa autiotupa tarkoittaa yksinkertaisimmillaan kamiinaa ja makuulaveria. Niemelän oma suosikki on Hiltusen autiotupa, joka löytyy keskeltä suota Syötteen kansallispuistosta.

Ulkohuussi täyttyy lumella talvella.

Tupa on todella yksinkertainen niin kuin pitää ollakin, Niemelä kehuu suosikkiaan, jossa vietti aikaa 34 asteen pakkasella.

Autiotupajärjestelmän esiaste oli 1700-luvulla rakennetuissa kodissa, joissa oli maalattia ja tulisija keskellä kotaa.

Käyttäjät olivat Ruotsin valtakunnan vihonviimeisille perukoille lähetettyjä virkamiehiä tai vaikeakulkuisilla käräjäreissuilla olevia kansalaisia.

Autiotupien historiasta kirjoittanut Niemelä selvittää, että 1800-luvulla alkoi nousta hirsitupia postireittien varsille. Kun tiet ja kulkuneuvot 1900-luvulla paranivat, autiotuville löytyivät uudet käyttäjät eli suojaista yösijaa hakevat retkeilijät.

Pidempään viipyvät siivoavat huolellisemmin

Tuvan siivous on aina ollut kulkijan vastuulla ja siitä selviydytään nykyään kohtuudella, arvioi kolmisen viikkoa Kilpisjärven seudun autiotupia kiertänyt Niemelä.

– Suosittujen hiihtolatujen varsilla olevissa autiotuvissa polttopuulaatikot jätetään joskus täyttämättä, Niemelä tietää. Retkeilijän velvollisuuksistaan luistavat helpommin ne, jotka viipyvät vain yhden yön.

Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman kertoo, että museovirasto harkitsee autiotupia, kun Suomen aielistaa ensi vuonna pitkästä aikaa päivitetään. Aielistalle pääsy edellyttää kuitenkin perusteellisia asiantuntija-arvioita, joissa kohde todetaan ainutlaatuiseksi, jos ei koko maailmassa, niin ainakin pohjoismaissa.

Aielistoiltaan maat esittävät maailmanperintökohteita Unescolle. Suomen aielistalla on tällä hetkellä kuusi kohdetta, kuten Ukonsaari Inarijärvessä ja Paimion parantola. Wessman kertoo, että kun aielistaa ensi vuonna päivitetään, kohteita myös karsitaan kuudesta neljään.

Eräopasopiskelijat keräävät hankkeen tueksi allekirjoituksia nettiadressiin

. Kahdeksan päivän aikana allekirjoituksia on tullut reilut 400.

Lähde: Kairan kulkijoille lämpöä ja suojaa tarjoavat autiotuvat halutaan Unescon maailmanperintökohteeksi | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s