Hirvi elää vuosikierron mukaan – keväällä nuoret hirvet saa selvitä omin avuin maailmalla

Kevät tuo hirvenvasat ja kesä kasvattaa ne. Syksyllä uhkaa jahti, talvella nälkä ja vilu, mutta moni hirvi ehtii elää silti pitkästi yli kymmenvuotiaaksi.

Hirvenvasa syntyy keväällä tai alkukesästä. Se on tiiviisti emonsa kanssa ensimmäisen kesän ja vielä seuraavan talvenkin.

Vasa painaa syntyessään kymmenkunta kiloa, mutta emon maito ja vierihoito kasvattavat sen jo ensimmäisenä kesänä yli satakiloiseksi.

Uusi kevät lopettaa lapsuuden

Uuden vasan syntyessä taas seuraavana keväänä emo vieroittaa vanhan, ja viime kesän vasa saa selvitä omillaan.

Nuori hirvi koikkelehtii yksin ja eksyy tottumattomana usein liian lähelle ihmistä. Seikkailu liian syvälle kaupungin keskustaan.

Kun hirvisonni on runsaan vuoden ikäinen, se alkaa katsella tyttöjä. Hirvilehmäkin saattaa tiinehtyä jo elämänsä toisena syksynä.

Tiineys kestää noin kahdeksan kuukautta, joten hirvi tulee emoksi ensi kerran kahden, kahden ja puolen vuoden ikäisenä.

Ensimmäisellä kerralla hirvilehmä synnyttää todennäköisesti vain yhden vasan, mutta seuraavilla kerroilla se useimmiten kantaa kaksoset, jopa kolmoset.

Vasta reilusti yli kymmenvuotiaana hirvilehmä jättää lisääntymispuuhat nuoremmille.

Syksyllä kiima nousee…

Hirven syksy kuluu syömiseen, sillä talveksi tarvitaan rasvaa turkin alle ja sisuksiin.

Syksyllä uroshirvi alkaa taas katsella hirvinaaraita niin sanotusti sillä silmällä, ja onnekkaimmat onnistuvat jatkamaan sukuaan. Vanha, kokenut sarvipää kiinnostaa naaraita yleensä enemmän kuin kokematon nuori hirvi.

Alaskassa hirvisonneilla on usein jonkinlainen haaremi, Suomessa juurikaan ei. Täällä metsä on tiheämpää eikä yhdellä hirvisonnilla ole niin montaa hirvilehmää hedelmöitettävänä. Tarkasti ei tiedetä, aprikoi tutkija Jyrki Pusenius Luonnonvarakeskuksesta.

… ja punatakit saapuvat

Hirvijahti on tähän asti alkanut melkein koko maassa syyskuun viimeisenä lauantaina, mutta vuonna 2017 aloitus siirtyy lokakuun puolivälin paikkeille. Silloin hirvien suurin kiima on jo ohi, ja metsästäjät häiritsevät vähemmän hirvien pariutumista ja hedelmöittymistä.

Kun kiima on ajallaan, myös uudet vasat syntyvät ajallaan keväällä. Jos vasan syntyminen venyy liian myöhäiseen kesään, se jää kovin pieneksi selviytyäkseen talvesta.

Jahtikausi kestää vuoden loppuun, ja koko maassa lautaselle päätyy lähes 4,5 miljoonaa kiloa hirvenlihaa. Vain pieni osa siitä päätyy kauppaan, sillä useimmiten hirvenlihat katoavat jahtiporukan ja heidän perheidensä tai tuttaviensa suihin.

Jos hirvi selviää jahtikaudesta hengissä ja viettää talvea Pirkanmaalla, sillä on täällä talven aikana vajaa 3 000 lajikaveria. Koko maan metsissä on jahdin jälkeen 80 000 – 85 000 hirveä.

Talvi kokoaa kaverit

Talvi on hirvelle hiljaiseloa, koska suomalainen metsä ei tarjoile sille kovin runsasta ruokapöytää. Energiaa säästyy, kun kuljetaan porukassa ja peräkkäin – jos ylipäänsä kuljetaan.

Kylmänä aikana makoilu ja märehtiminen ovat hirven mielipuuhaa, jos ravinnon perässä ei ole pakko lähteä liikkeelle.

Lähde: Hirvi elää vuodenajan mukaan – väliin tulee erimielisyyttä ihmisen kanssa | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.