Kusti kyllästyi katkeileviin koukkuihin – kehitti vieheen, josta tuli hitti

Kajaanilaisen Kusti Mikkosen käsin tekemät Mosari-vieheet tunnetaan ympäri maata. Vieheenvalmistus on taito, jonka oppii vain pitkän kokemuksen kautta.

Nyt se tarttui johonkin kantoon kiinni, ajatteli Kusti Mikkonen ensin. Hetken oli hiljaista, mutta sitten pilkkivapa taipui entisestään. Kokenut kalastaja tajusi, että koukkuun on tarttunut iso kala, liikkeistä päätellen pullea ahven.

Ahven riuhtoi siimaa metrikaupalla ja Mikkonen antoi sille löysiä, mutta sai sen lopulta varovaisesti vedettyä kohti pilkkireikää. Ahven jaksoi taistella lähes puoli tuntia. Kun Mikkonen viimein kiskaisi vonkaleen nostokoukulla jäälle, tuntui hetken siltä, että jalat pettävät alta.

Tämän kamppailun voitti Mikkonen – itse tekemällään vieheellä.

– Se on sanoinkuvaamaton tunne, että vuosien työ palkitaan suurahvenen saamisella, Mikkonen muistelee verstaallaan Kajaanissa.

Sylissä on se sama ahven, jonka elämä päättyi maaliskuisena iltana Suomussalmella, lähellä Venäjän rajaa. Painoa kalalla oli 1594 grammaa ja pituutta lähes puoli metriä.

Lähes 70-vuotias Kusti Mikkonen sulautuu ympäristöön. Lähes 30 vuotta Mosari-vieheitä valmistanut mies on istunut verstaallaan tuhansia ja tuhansia tunteja pikkutarkan käsityön parissa.

Myös monet maalaustelineet ja muut välineet ovat itse nikkaroituja, mutta niistä mies on vaitonainen. Verstas on täynnä salaisuuksia – kikkoja ja välineitä, joita ei muille paljasteta.

Näitä ei kaupasta saa, vaan on rakennettava viehekohtaisesti omat, Mikkonen toteaa.

Joka vuosi tuo uusia ajatuksia

Karhunlankaa, pikeä, närhen ja kuukkelin sulkia sekä ”mitä lie karvaa” – niistä Kusti Mikkonen rakensi ensimmäisen perhonsa pikkupoikana. Lapsuudessa Suomussalmen maaseudulla ei ollut juuri muuta tekemistä kuin kalastaminen.

Kainuulaispoika nosti ensimmäiset harrinsa itsetehdyllä vieheellä.

Siitä kai innostus lähti eteenpäin.

Varsinainen viehebisnes sai alkunsa 80-luvulla, kun innokasta kilpapilkkijää harmittivat venäläiset mormuskat, joiden koukut katkeilivat.

Ehdotin Kuusamon uistimelle kestävää koukkua, että tehkää siihen hyvät morrit minun mallini mukaan. Heille ei passannut, joten rupesin tekemään itse.

Sittemmin Mikkosen käsissä on syntynyt lukuisia erilaisia vieheitä: tasapainopilkkejä, vaappuja, kourupohjia ja matikkapilkkejä. Yhteensä malleja on noin 25.

Lähde: Kusti kyllästyi katkeileviin koukkuihin – kehitti vieheen, josta tuli hitti | Yle Uutiset | yle.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.