Vieraslajit | Tappajaetanan torjunta onnistui Turussa – konstit olivat yksinkertaisia

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on enää häviävän vähän etanoita verrattuna viime kesään. Torjuntatoimien lisäksi etanoita surmasivat erikoinen talvi ja kevät.

Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on saatu torjuntavoitto voimakkaasti levinneestä tappaja- eli espanjansiruetanasta.

Vieraslajia tavattiin Ruissalon saaressa sijaitsevassa puutarhassa ensi kerran viime kesänä.

Etanalajin leviämistä Suomessa on pelätty, koska siitä on vaikea päästä eroon. Ruissalossa torjunta onnistui yksinkertaisella mutta työläällä menetelmällä, käsin poimimalla. Puutarhurit ovat keränneet ja tuhonneet kaikki löytämänsä yksilöt. Nyt etanoita on puutarhassa häviävän pieni määrä viime vuoteen verrattuna.

”Käsinkeräys on toimivin myös kotipuutarhassa, jos etanoita alkaa tulla hiukankaan enempää ja tontti ei ole kauhean iso”, sanoo ylipuutarhuri Simo Laine.

Kasvitieteellisen puutarhan ulkoalue käsittää 23 hehtaaria, josta aktiivisessa viljelyssä on noin seitsemän hehtaaria.

Puutarhan torjuntatoimia tuki Turun kaupungin ympäristönsuojelu, joka poimi etanoita säännöllisesti puutarhaa ympäröivistä lehdoista.

”Tänä keväänä aloitimme keräämisen 25. huhtikuuta, ja löysimme ensimmäiset vasta 10. toukokuuta. Viime keskiviikkoon mennessä olimme keränneet 142 aikuista. Se on todella vähän viime vuoteen verrattuna”, Laine iloitsee.

Keräämisen lisäksi etanoita vähennettiin viime vuonna kuumakäsittelemällä maakasoja, joissa etanoiden tiedettiin piileskelevän. Käsiteltävää maata oli 500 kuution edestä.

”Peitimme kompostikasat lainapeitteellä, ja ammattihenkilö puhalsi sen alle tulistettua vesihöyryä laitteella, jota käytetään yleensä paperitehtaissa. Se tappoi välittömästi pintakasvillisuuden, siemenet, etanat ja niiden munat”, Laine kertoo.

Kotipihassakin etanat piiloutuvat varjoisiin, kosteisiin piiloihin esimerkiksi kompostiin tai ruukkujen tai lautakasojen alle. Sellaiset kannattaa Laineen mukaan pihapiiristä poistaa.

Taimenostajan kannattaa olla tarkkana, ettei tuo etanoita puutarhaansa kasvin mukana. Laine neuvoo tarkastamaan ruukun ja multapaakun huolellisesti etanoiden ja niiden munien varalta.

Torjuntatoimien lisäksi etanakantaa verotti vähäluminen mutta ajoittain kylmäkin talvi.

”Pakkasta oli täällä välillä yli 25 astetta eikä maassa ollut suojaavaa lunta, joten ainakin isot aikuiset yksilöt kuolivat kylmään”, Laine kertoo.

Munien pakkasenkestosta ei tiedetä tarkkaan, mutta ainakaan kuiva kevät ei ole ollut otollinen niiden kehitykselle.

Espanjansiruetana herätti paljon huomiota viime kesänä, kun sääolosuhteet suosivat niitä. Etanoista tehtiin havaintoja uusilta alueilta. Eteläisen Euroopan etanalajia löydettiin jopa Rovaniemeltä asti.

Pääkaupunkiseudulla espanjansiruetanoiden kerääminen muodostui eräänlaiseksi kansanliikkeeksi, kun tavalliset kaupunkilaiset keräsivät etanoita pitääkseen puistot ja kevyen liikenteen väylät siisteinä. Keruusaalista yritettiin syöttää jopa Korkeasaaren eläimille – vaihtelevin tuloksin.

Vieraslajia kammotaan paitsi etanan ison ja limaisen ulkomuodon vuoksi, myös siksi, että se syö tieltään melkein mitä tahansa. Ravinnoksi kelpaavat kaikki puutarhan kasveista koirankakkaan ja kuolleisiin lajitovereihin. Siitä juontuu nilviäisen lempinimi, tappajaetana.

Omista etanahavainnoista voi raportoida tutkijoille osoitteessa www.vieraslajit.fi.

Lähde: Tappajaetanan torjunta onnistui Turussa – konstit olivat yksinkertaisia – Tiede – Helsingin Sanomat

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s