Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

Kun tieto horjuttaa omaa maailmankuvaa, on helpompi päätellä se humpuukiksi kuin muuttaa uskomuksiaan.

Suomalaisten luottamus tieteeseen on hiukan kasvanut tällä vuosituhannella, kertovat kolmen vuoden välein toteutettavat tiedebarometrit. Samalla on vähentynyt usko homeopatiaan ja horoskooppeihin.

Pitkään tutkijat uskoivat, että tieteellisten tosiasioiden torjunta johtuu tiedon puutteesta. Ajateltiin, että mitä enemmän suuri yleisö saisi lukea yleistajuisia tiedejuttuja ja -kirjoja, katsoa dokumenttielokuvia ja vierailla tiedemuseoissa, sitä laajemmin ihmiset omaksuisivat tieteelliset selitykset.

Tietämyksen taso ei kuitenkaan varmasti ennusta ihmisen suhtautumista vaikkapa evoluutioteoriaan tai ilmastonmuutostutkimukseen, kertovat Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset.

Tieteen tulosten hyväksymisessä ei ole kyse puhtaasta järkeilystä vaan siitä, sopiiko uusi tieto ihmisen aiempiin uskomuksiin ja arvoihin.

Tiedettä ymmärtävät ihmiset pitävät yleensä tieteellistä konsensusta uskottavana, kunhan heillä ei ole henkilökohtaista tarvetta päätellä toisin.

Kun tieto horjuttaa omaa maailmankuvaa, on helpompi päätellä se humpuukiksi kuin muuttaa uskomuksiaan.

Tieteellisesti koetellunkin tiedon hylkäämiselle on helppo löytää järkevän tuntuisia perusteluja.

”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”, totesi Pennsylvanian yli­opistossa tiedeviestintää tutkiva Asheley Landrum Yhdysvaltain tiedeviikolla.

”Ihmiset eivät kiellä tieteellisiä faktoja, vaan he päättävät, etteivät asetu tieteellisen konsensuksen kannalle, koska mahdollisesti epäilevät tutkijoiden luotettavuutta.”

Yhdysvalloissa suhtautumista selittää useissa asiakysymyksissä vahvimmin puoluekannatus. Ideologian mahdille häviävät sekä koulutuksen että testeillä osoitetun tiedetietämyksen vaikutus.

Korkea koulutus lisää uskoa tieteen tuloksiin poliittisesti liberaaleilla, mutta päinvastoin nakertaa sitä konservatiiveilla useissa kysymyksissä, jotka si­vuavat poliittisia ja elämänkatsomuksellisia jakolinjoja.

Kun kyselytutkimuksessa tiedusteltiin, kehittyikö ihminen toisista eläimistä, yhdysvaltalaisten vastaukset jakautuivat uskonnollisuuden mukaan. Uskonnollisimmat kiistivät jyrkimmin.

Vastaus muuttui, kun kysymys muokattiin muotoon ”esittääkö evoluutioteoria ihmisen kehittyneen muista eläimistä?” Siihen uskovaisetkin vastasivat myöntävästi.

Kyse ei siis ollut tietämättömyydestä.

Luottamusta tieteen tuloksiin selittää sekin, miten hyvin ihminen ymmärtää tieteellistä prosessia ja tieteen tiedonmuodostusta.

Perinteisesti ihmisten tiedetietämystä on selvitetty visatyyppisillä kysymyksillä vaikkapa dna:n rakenteesta tai ilmakehän koostumuksesta. Tieteen tulosten tunteminen ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen on ymmärtänyt, miten ne on saatu aikaan.

Joanna Huxster Bucknellin yliopistosta on kehittänyt testin mittaamaan sitä, miten hyvin ihmiset ymmärtävät tiedeyhteisön toimintaa.

Kysymyksillään he selvittivät, miten yhdysvaltalaiset hahmottavat esimerkiksi vertaisarvioinnin. Tutkija saa työnsä vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisuun vain, jos hänen nimettöminä pysyttelevät kollegansa ovat todenneet hänen menetelmänsä päteviksi ja tulokset niiden valossa uskottaviksi.

Tieteessä yksittäistä tutkimustulosta ei myöskään pidetä totuutena, vaan kokeita toistetaan ja asiaa lähestytään monia kertoja eri suunnista.

Aiempia virheitä korjataan ja käsityksiä muutetaan laadukkaan näytön kasautuessa.

Testi on paljastanut, että tieteellisen tiedon luonteen tunteminen vahvistaa uskoa tieteen tuloksiin enemmän kuin perinteinen tiedetietämys.

Kansalaisten eri teorioille antamaan kannatukseen voi vaikuttaa sekin, millaisilla kysymyksillä sitä mitataan.

Kun amerikkalaisilta taannoin kysyttiin, ovatko ihmiset kehittyneet muista eläinlajeista, vain runsas puolet vastasi myöntävästi. Suomalaisessa tiedebarometrissa väitteen hyväksyi seitsemän kymmenestä.

Yhdysvalloissakin kannatus pomppasi lähelle kahta kolmasosaa, kun sana eläinlaji korvattiin termillä laji. Kun kysymys vielä muotoiltiin koskemaan norsuja eikä ihmisiä, hyväksyi evoluution perusajatuksen jo kolme neljäsosaa vastaajista.

Ilmeisesti kaikki vastaajat eivät vain olleet valmiita lukemaan ihmistä osaksi eläinkuntaa.

Yksi piirre yhdistää tieteelliseen näyttöön uskovia ihmisiä eri puolueista, uskontokunnista ja koulutustaustoista. Se on tieteellinen uteliaisuus, Landrum osoitti talvella julkaisemassaan tutkimuksessa.

Uteliaisuutta mitattiin esimerkiksi sillä, mitä koehenkilöt valitsivat luettavaksi, kun tarjolla oli urheilua, viihdettä ja tiedettä, ja kuinka innokkaasti he katselivat tiededokumentteja.

Lähde: Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset” – Tiede – HS.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s