Suurin osa saimaannorpista on kuvattu — norppagalleriassa on jo liki 300 viiksiniekkaa

Saimaannorpan valokuvaamisesta on tulossa uusi keino selvittää norppakannan kokoa.

Menetelmä perustuu siihen, että jokaisella norpalla on yksilöllinen turkkikuvio. Se on kuin ihmisen sormenjälki ja pysyy samana norpan koko elämän.

Eri vuosina eri paikoista otettuja kuvia vertaamalla saadaan hyvinkin luotettavaa tietoa paitsi norppien määrästä, myös niiden elinkaaresta, liikkumisesta ja käyttäytymisestä.

Vuodesta 2010 lähtien tutkijoille on kertynyt norpista muhkeat 450 000 riistakamerakuvaa ja 30 000 järjestelmäkamerakuvaa. Lisäksi tutkijat ovat saaneet paljon kuvia alueen asukkailta, jotka ovat innostuneet kaivamaan arkistojaan. Vanhoillakin kuvilla on ollut käyttöä.

Yksi havainto voi vuosien päästä yhdistyä toiseen. Kun kaikki kuvat on lajiteltu ja tunnistettu, on mahdollista arvioida kannan kokoa. Eri vuosina tavatuista yksilöistä voidaan laskea tuntemattomien määrä, ja päästään arvioon norpista, joita ei koskaan tavata, norppatutkija Meeri Koivuniemi Itä-Suomen yliopistosta selvittää.

Kuvien pohjalta tutkijat ja WWF perustivat viime vuonna kaikille avoimen norppagallerian, jossa on tällä hetkellä 278 oikeasta kyljestään tunnistettua norppaa. Lisäksi kuvia on tallessa norpista, jotka on kuvattu vasemman kyljen tai mahan puolelta.

Tänä kesänä kuvaaminen jatkuu. Uusien kuvien myötä vain vasemmalta kyljeltä kuvatut norpat pystytään ehkä yhdistämään oikean kyljen kuviin ja lisäämään galleriaan.

Norppien eri kylkien kuviot ovat erilaiset, ja näin voidaan varmistaa, että jokainen norppa on galleriassa vain kerran, Koivuniemi sanoo.

Mahdollisuus arvioida norppakannan kokoa kuvatunnistuksella voi tulevaisuudessa olla tärkeä. Jos ja kun keväät aikaistuvat, nykyisin käytössä oleva pesälaskenta ei ehkä ole mahdollista.

Alustavat tulokset kertovat, että kuvatunnistuksella päästään hyvin samansuuntaisiin tuloksiin kannan koosta kuin kuutteja laskemalla. Norppakannan kooksi arvioitiin viime vuonna noin 360 yksilöä.

Kuvien avulla on jo nyt saatu lisäksi paljon tietoa saimaannorpan liikkumisen laajuudesta ja sosiaalisesta elämästä.

Norppagalleriaan osoitteeseen http://norppagalleria.wwf.fi/ voi kuka tahansa lähettää norppakuvia sekä tietoja norppahavainnoista.

Emme varsinaisesti kannusta ihmisiä lähtemään kuvaamaan norppia, mutta jos kuvia on, niitä on hyvä toimittaa tutkimuskäyttöön, Koivuniemi toivoo.

Palautteena kuvan lähettäjälle on luvassa tietoa kuvatusta norpasta, jos sellaista on kertynyt.

Kuvan toivossa norppaa ei pidä häiritä. Jos norpan näkee, sitä ei pidä lähestyä suoraan, vaan jatkaa rauhallisesti veneellä ohi. Karvanvaihtoaikaan lepokivellä köllöttelevä norppa on haluton sukeltamaan. Jo sadan metrin päästä otetulla kuvalla voi olla arvoa tutkijoille.

Lähde: Suurin osa saimaannorpista on kuvattu — norppagalleriassa on jo liki 300 viiksiniekkaa | Etelä-Saimaa

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.