Geenitekniikan supertähti kehitti kaikessa hiljaisuudessa geenisakset, jotka mullistivat tiedemaailman – lainaa bakteereilta

Mikrobiologi Emmanuelle Charpentier nousi viisi vuotta sitten geeniteknologian supertähdeksi ja lähes varmaksi tulevaisuuden nobelistiksi.

Se tapahtui niin sanottujen geenisaksien ansiosta. Menetelmän oikea nimi on crispr-cas9. Sen käyttö on helppoa verrattuna aikaisempiin geeninsiirron menetelmiin.

”Se on kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi tai yleispätevä työkalupakki. Se toimii periaatteessa jokaisessa solussa, jossa on tuma. En löydä esimerkkiä solusta, jossa sitä ei voisi käyttää”, Charpentier sanoo Helsingissä.

Geenisaksilla voi helposti ja tarkasti lisätä ja poistaa dna-jaksoja. Niiden käyttö on yleistynyt hyvin nopeasti laboratorioissa.

Viime vuonna julkaistiin pitkälti yli 2 200 tutkimusta, joissa geenisaksia on käytetty. Niiden avulla tutkitaan sairauksia, lääkkeitä, viljelykasveja, mitä vain elollista.

Geenisakset ovat lainaa bakteereilta, joiden keinoja viruksia ja antibiootteja vastaan Charpentier on tutkinut vuosia. Crispr-cas9 matkii bakteerien immuunipuolustusta.

Cas on bakteerien proteiini, joka silppuaa dna-molekyyliä. Kun virus tunkeutuu bakteeriin, bakteeri leikkaa cas-proteiinin avulla palan hyökkääjän perimästä ja panee palan talteen crispr-nimiseen jaksoon omassa perimässään.

Seuraavalla kerralla bakteeri tunnistaa viruksesta saman palan ja nitistää sen pätkäisemällä dna:n poikki.

Charpentier pääsi pääsi geenisaksien jäljille selvittämällä Streptococcus pyogenesin rakennetta ja mekanismeja. Bakteeri aiheuttaa muun muassa nielutulehdusta.

”Olin kiinnostunut tartuntataudeista ja halusin tehdä tutkimusta, josta voisi olla lääketieteellistä hyötyä”, Charpentier sanoo.

Lähde: Geenitekniikan supertähti kehitti kaikessa hiljaisuudessa geenisakset, jotka mullistivat tiedemaailman – ”Ne ovat huippumuotia” – Tiede – HS.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.