Poronomistajat saavat ennätyskorvaukset – petovahinkoja maksetaan tänä vuonna poronomistajille yli 10 miljoonan euron edestä

Pedon syömästä matkailuporosta voi saada jopa yli 5­000 euron korvauksen.

Poronomistajat saavat tänä vuonna ennätyskorvaukset viime vuoden petovahingoista. Korvausten kokonaismäärä ylittää kymmenen miljoonaa euroa, mikä on yli EU:n komission asettaman korvauskaton.

Rajun kasvun taustalla on se, että korvausten pohjana olevia porojen käypiä arvoja korotettiin vuosi sitten noin kolmanneksella. Maaseutuvirasto (Mavi) perusteli korotusta porotalouden pienentyneillä teurasmäärillä.

Korotuksen jälkeen poromies saa esimerkiksi siitosvaatimesta 1 352 euroa, kun eläin on katsottu pedon tappamaksi. Siitosvaadin on naarasporo, joka jätetään poroerotuksessa jatkamaan sukua.

Kymmenessä eniten vahinkoja kärsineessä paliskunnassa korvaus maksetaan korotettuna, eli siitosvaatimesta se on 2 705 euroa. Näissä paliskunnissa kuuman sarjan kilpaporosta korotettu korvaus on 5 154 euroa, samoin kuin matkailukäytössä olevasta niin sanotusta joulupukin porosta. Muissa paliskunnissa vastaava kilpa- ja matkailuporon korvaus on 2 577 euroa.

Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti ei pidä korotettuja taksoja liian avokätisinä, vaikka yhdestä porosta maksettavan lihan hinta on 400–500 euroa.

”Petovahingot ovat todellisuudessa paljon suuremmat, mutta kaikkia petojen tappamia poroja ei löydetä maastosta varsinkaan kesällä”, hän sanoo. ”Vahingot olisivat paljon suuremmat, ellei Itä-Lapin ja Kuusamon paliskunnissa pidettäisi poroja petojen vuoksi tarhoissa. Tunturi-Lapissa tarhaaminen on vaikeaa”, hän lisää.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että petovahinkoja pitäisi pystyä vähentämään, sillä EU:n määrittelemä korvauskatto on ylitetty. ”Eniten petovahinkoja aiheuttivat ahmat, jotka on erityissuojeltu kansallisella lainsäädännöllä.”

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa on 220–250 ahmaa, joista noin sata asuu poronhoitoalueella.

”Viime vuonna 58 prosenttia vahingoista aiheutti ahma. Seuraavaksi eniten niitä aiheuttivat ilves, karhu ja susi”, kertoo ylitarkastaja Katariina Mattila Mavista.

Suurin yksittäiselle poromiehelle maksettu petokorvaus oli vuonna 2015 yhteensä 155 854 euroa. Vuoden 2016 vahingot ovat nyt lähdössä maksuun.

Ahmat tappoivat viime vuonna 2 794 poroa. Vahinko oli 6 370 000 euroa.

Ahmakantojen hoidossa on maakohtaisia eroja. Norjan Finnmarkissa ahmakantaa säädellään metsästämällä. Vuonna 2016 siellä ammuttiin 44 ahmaa.

Ruotsissa paljon porotuhoja aiheuttaneet yksilöt on siirretty toiselle alueelle.

Viime vuonna Suomessa myönnettiin poikkeuslupa kahdeksan ahman pyyntiin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1982, jolloin ahma rauhoitettiin.

Kiusaus ilmoittaa luonnollisesti kuollut poro pedon tappamaksi on pieni, sanoo Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis.

Ilmoitusten oikeellisuutta valvotaan pistokokeilla, joita tekevät maastossa kuntien maaseutuvirkamiehet.

”Talvella ahman jäljet tunnistaa helposti lumesta. Ahman tekoset havaitsee myös raadosta. Sillä on tapana ensiksi purra poroa kurkusta”, Tornensis kuvailee.

Petokorvausten lisäksi ympäristöministeriö tilittää poromiehille maakotkien reviirikorvauksia havaittujen pesien perusteella.

”Viime vuonna meidän paliskunta sai reviirikorvauksia yhteensä 60 000 euroa”, Tornensis kertoo.

Reviirikorvaus on lopettanut kotkien luvattoman hävittämisen poronhoitoalueella.

Lähde: Poronomistajat saavat ennätyskorvaukset – petovahinkoja maksetaan tänä vuonna poronomistajille yli 10 miljoonan euron edestä – Kotimaa – HS.fi

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.