Maakotkan läsnäolo parantaa teeren ja pyyn poikastuottoa | Turun yliopisto väitöskirja ekologia

Maakotkat voivat välillisesti suojata metsäkanalintujen poikueita parantaen siten kanalintujen pesintämenestystä.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat myös, että pöllöjen ääntely hyödyttää koivuntaimia, koska se vähentää myyrien laidunnusta taimilla.

Petojen saalistus on hyvä esimerkki sellaisista lajienvälisistä vuorovaikutussuhteista, joiden vaikutukset kulkevat ravintoverkon läpi alemmille tasoille, kuten kasveihin, saakka.

FM Mari Lylyn väitöskirjassa tutkittiin pohjoisen havumetsävyöhykkeen ravintoverkoissa tapahtuvia vuorovaikutusketjuja.

Erityisesti tarkasteltiin sitä, hyödyttävätkö pedot heijastevaikutusten kautta ravintoverkon muita lajeja, kuten kasvinsyöjiä tai kasveja.

Maakotkan läsnäolo parantaa teeren ja pyyn poikastuottoa

Väitöskirjassaan Lyly tutki maanlaajuisen riistakolmioaineiston pohjalta sitä, kärsivätkö pienpedot kettu ja näätä suurikokoisen maakotkan läsnäolosta.

Kysymys on tärkeä, sillä lintupetojen vaikutuksista nisäkäspetoihin tiedetään toistaiseksi melko vähän. Kotkan ei kuitenkaan havaittu suoranaisesti vähentävän näiden nisäkäspetojen runsautta.

Pedoilla on usein saaliseensa myös epäsuoria pelotevaikutuksia, jotka voivat edelleen heijastua ravintoverkon muihin lajeihin.

Tämän vuoksi selvitin, lisääkö kotka metsäkanalintujen runsautta sekä poikasten osuutta näiden populaatioissa. Kanalinnuthan kuuluvat niin kotkan kuin monien pienpetojen – myös ketun ja näädän – ravintoon, Turun yliopistossa väittelevä Mari Lyly sanoo.

Väitöstutkimuksessa saatiin selville, että maakotkan läsnäolo vähensi teeren runsautta, mutta toisaalta lisäsi poikasten osuutta sekä teeri- että pyykannoissa. Maakotkan suotuisa vaikutus kanalintujen poikasiin ei ollut riippuvainen ketun tai näädän runsaudesta.

Onkin mahdollista, että maakotka vähentää pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta muiden pienpetojen kautta. Toisaalta kotkan aiheuttama pelotevaikutus voi estää kettuja ja näätiä saalistamasta tehokkaasti, vaikka niiden runsaus ei tästä kärsisikään, Lyly arvioi.

Pöllön huhuilu karkottaa myyrät koivuntaimilta

Tutkimuksessa testattiin myös helmi-, sarvi- ja suopöllön ääntelyn pelotevaikutusta myyrien laidunnukseen.

Pöllön huhuilulla ei alkukesästä ollut vaikutusta myyräaitauksessa kasvaviin koivun-, männyn- ja kuusentaimiin, mutta loppukesästä koivut kasvoivat paremmin pöllöääntely-aitauksessa kuin verrokkina toimineessa aitauksessa.

Alkukesästä myyrien suosimaa tuoretta ruohoa on runsaasti saatavilla, mutta loppukesästä ruoho on vähemmän maittavaa, jolloin myyrät siirtyvät useammin ruokailemaan koivuntaimilla. Pöllön huhuilu näyttääkin rajoittavan myyrien liikkumista, jolloin ne eivät pysty vapaasti etsimään taimia ja ruokailemaan niillä, Lyly kertoo.

Petokantojen pienentymisen on havaittu aiheuttaneen huomattavia heijastevaikutuksia ekosysteemeissä eri puolilla maailmaa. Väitöskirjatutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että pedot aiheuttavat myös pohjoisen havumetsävyöhykkeen ravintoverkoissa heijastevaikutuksia.

On mielenkiintoista, että nämä vaikutukset lähtevät liikkeelle sekä suorasta saalistuksesta että myös petojen aiheuttamasta pelotteesta, Lyly pohtii.

Koivuntaimille eniten haittaa nisäkkäiden laidunnuksesta

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi myyrien, jänisten ja hirvieläinten vaikutuksia puuntaimien kasvuun ja selviytymiseen. Tutkituista puulajeista rauduskoivu vaikutti olevan alttein nisäkkäiden laidunnukselle, kun taas mänty ja erityisesti kuusi kärsivät vähemmän vahinkoja.

Havaitsin, että hirvieläimet hidastivat koivujen kasvunopeutta kun taas jänikset ja myyrät heikensivät niiden selviytymistä. Lisäksi myyrät ja jänikset haittasivat jonkun verran mäntyjen selviytymistä ja kasvua, Lyly sanoo.

Lähde: Pedot voivat suojata puuntaimia ja metsäkanalintuja (Väitös: FM Mari Lyly, 29.1.2016, ekologia)

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s