Erkin päivänä käki kukkuu ja hauki kutee

Keskiajalla Etelä- ja Länsi-Suomessa karja laskettiin metsälaitumille Erkin päivänä 18.5. Alkukevään karja oli keleistä riippuen saanut kulkea kylän vainioilla, mutta Erkkinä paimen otti karjan ja vei sen metsään.

Pyhimykseksi sittemmin julistettu Ruotsin kuningas Erik kuoli 18.5. 1160 miekanpistoon. Keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa ja maallisemmissa kalenterisauvoissa Erikin tunnus onkin juuri pitkä miekka.

Suomalaiset talonpojat ymmärsivät miekkakuvan aidakseksi tai veräjänriu’uksi, koska Erkin päivänä veräjät olivat ahkerassa käytössä. ”Erkki risun veräjään vetää”.

Vanha kansa odotti kesän alkavan Erkkinä, käki alkoi kukkua aholla ja pääskyt lennellä navetan tienoilla: ”Käki Erkin kainalos, pääskynen pivon pohjas”.

Käestä sanottin myös, että: ”Jos ei Erkkinä käkeä, niin ei leikkisää leikkuuväkeä” tarkoittaen katovuoden tuloa. Käen aloittaessa kukuntansa oli tärkeää tarkkailla luonnon tilaa: ”Käki kukkuu hallaa hankeen, leipää lehteen”.

Aikaista kevään tuloa pidettiin suotuisana: ”Jos Erkki tulee kukka kädessä, tulee Jaakko (25.7.) kakku kainalossa”.

Myös sammakon poikaset kiinnostivat Erkin päivänä: ”Jos sammakonpoika Erkkinä elää, niin ruis Jaakkona helää”. Sammakonpoikasten kuoriutuminen ilmaisi viljan tuuleentumisen ajankohdan.

Vanha kansa varoitteli, ettei sää saanut enemmälti lämmetä ennen Erkin päivää. ”Kelmi sen kesän nimi, joka ennen Erkin päivää” tai vaikkapa ”Jos sika ennen Erkkiä rapakossa kylpee, niin vielä se lättiinsä vinkuu”. Ilmojen piti lämmetä vasta Erkin päivästä, silloin kesästä tuli suotuisa.

Koska Erkinpäivän jälkeen odotettiin säiden lämpenevän, oli tapana keriä lampaat juuri silloin.

Kalamiehet olivat tohkeissaan, koska hauen kutu oli käsillä ja muutkin kalat olivat liikkeellä ja kävivät pyydyksiin.

Vihdissä sanottiin, että ”Särki sorsalta kysyy, vieläkö Erkki elää, verkkojansa laskee”.

Lähde: Erkin päivänä käki kukkuu ja hauki kutee – Ylä-Karjala

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s