Ympäristötarkastaja: Citykettu on hyötyeläin – ”Rajoittaa esimerkiksi kanikantaa”

Toiset näkevät ketun iloisena lisänä kaupunkiympäristössä, kun taas toisille punainen saalistaja on harmillinen piha-asukki. Niin tai näin, cityketty on tullut jäädäkseen.

Kettuhavainnoista on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tullut jo arkipäivää. Punaturkkinen villieläin on kotiutunut kaupunkieläjäksi ja saattaa jolkotella vastaan pihatiellä tai makoilla rivitalon takapihalla. Onko kysymys vain söpöstä eläimestä vai pitäisikö kaupunkiketuista huolestua?

Muun muassa citykaniongelmaan perehtynyt ammattimetsästäjä Hannu Luoto kertoo saavansa paljon yhteydenottoja taloyhtiöiltä, joissa ketut ja supit ovat aiheuttaneet harmia.

Ketut ja supit tekevät mielellään pesän asuntojen kivijalan juureen tai esimerkiksi terassin alle.

Pesään kannetaan hurja määrä ravintoa, jonka rippeet jäävät sinne mätänemään ja houkuttelemaan rottia. Ketut voivat myös levittää tauteja tai käyttäytyä uhattuna aggressiivisesti, sanoo Luoto.

Luodon mukaan kettujen määrä on kasvanut pääkaupunkiseudun kaupungeissa huimaa tahtia ja rajoittamaton lisääntyminen tulee lisäämään ongelmia.

Ketulla ei ole kaupunkioloissa yhtään luontaista vihollista. Ihmisten läheisyyteen syntyneet ketut kesyyntyvät entisestään ja tekevät jatkossa yhä enemmän pesiä pihoille, sanoo Luoto.

Hyöty- vai haittaeläin?

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen mukaan kettuhavainnot ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, mikä viittaa kannan kasvuun ja kettujen rohkeampaan liikkumiseen kaupunkiympäristössä.

Pakarinen luokittelee kaupungistuneen ketun kuitenkin ennemmin hyöty- kuin haittaeläimeksi.

Kaupunkiympäristössä kettu rajoittaa esimerkiksi kanikantaa ja toimii jonkin verran niin kutsuttuna terveyspoliisina eli syö jätteitä. En näe, että ketuista olisi ihmiselle juuri haittaa, sanoo Pakarinen.

Hän ei myöskään näe, että terassin alla oleva ketunpesä toisi mukanaan merkittävää hygieniaongelmaa.

Sanoisin, että suurin ongelma on ehkä pesästä tuleva hajuhaitta. Se että kettuja on paljon ja ne tottuvat kaupunkiympäristöön, ei mielestäni anna syytä niiden vähentämiseen, sanoo Pakarinen.

Vaarallisen taudin riski on pieni, mutta olemassa

Suomen riistakeskuksen mukaan mitään räjähdysmäistä kasvua kettujen määrässä ei ole kaupungeissa nähtävissä. Riistasuunnittelija Antti Piirosen mukaan kettujen levittämä tautiriski on mahdollinen, mutta hän ei näe, että asiasta pitäisi huolestua.

Toki on totta, että ketut voivat levittää rabiesta tai myyräekinokokkia. Toista näistä on tavattu Suomessa viimeksi 80-luvulla ja toista ei vielä koskaan. Kapia ketut puolestaan kyllä levittävät, mikä voi pahimmillaan tarttua koiriin, sanoo Piironen.

Muuten Piironen antaisi kettujen kuljeskella melko rauhassa tai korkeintaan häätäisi ketun kauemmaksi pihamaalta.

Pääkaupunkiseudulla kettujen määrää pyritään hillitsemään lähinnä linnustolle arvokkaiden alueiden takia, joissa esimerkiksi tiettyjen vesilintujen pesintä pyritään turvaamaan, sanoo Piironen.

Lähde: Ympäristötarkastaja: Citykettu on hyötyeläin – ”Rajoittaa esimerkiksi kanikantaa” | Yle Uutiset | yle.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s