Punkkitilanne voi vaihdella pienen metsän sisälläkin – tuleva kesä kysymysmerkki

Jos punkkikesää lähdetään ennustamaan pelkästään säätietojen perusteella, voidaan mennä aika pahastikin pieleen.

Puutiaisten pärjääminen ja aktiivisuus riippuu loppujen lopuksi pienemmän mittakaavan asioista, punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta aloittaa.

Pienemmällä mittakaavalla Sormunen tarkoittaa paikallisia olosuhteita. Ensinnäkin siis sitä, että punkkeja on siellä, missä niiden isäntäeläimiäkin.

Oikeastaan punkit käyttävät isäntinä kaikkea eteen tulevaa, mutta pääasiallisia isäntäeläimiä ovat toukkavaiheessa myyrät ja aikuisena kauriseläimet, jänikset ja etenkin maassa ruokailevat linnut, kuten rastaat ja punarinnat.

Olemme havainneet aika paljon puutiaisia myös ketuissa ja supikoirissa, jotka ovat maata tonkivia, karvaisia eläimiä.

Toisekseen pienenkin alueen sisällä voi olla maastosta johtuen paikkoja, joissa punkkeja on paljon ja toisaalta paikkoja, joissa niitä ei ole ollenkaan.

Puutiaisten pahin vihollinen luonnossa on kuivuminen.

Kuumassa ja kuivassa ne eivät pysty etsimään isäntiä kasvien päällä, vaan niiden pitää hakeutua syvemmälle kosteampaan maahan.

Jos esimerkiksi jollekin lähimetsän heinää kasvavalle puuttomalle aukiolle paistaa koko päivän aurinko, niin siellä on aika kuivaa.

Kuitenkin jo parinkymmenen metrin päässä voi olla tiheä ja varjoisa kuusikko, jonka pohjalla on paljon viileämpää ja kosteampaa. Puutiaiset voivat olla siellä kuusikossa ihan hyvässä kunnossa ja aktiivisia, mutta niityllä eivät.

Voidaanko lauhasta ja vähälumisesta talvesta sekä kylmästä keväästä siis vetää mitään johtopäätöksiä punkkien suhteen?

Nyt pariinkin otteeseen tullut takatalvi on varmasti tappanut ainakin niitä puutiaisia, jotka olivat jo ehtineet aktivoitua ja lähteä liikkeelle. On kuitenkin eri asia, miten paljon niitä on ylipäätään ollut liikkeellä eli tuleeko se näkymään kesällä millään tavalla.

Myös talvehtivia puutiaisia kuolee, kun tulee kovia pakkasia ilman lumipeitettä ja routa pääsee pureutumaan syvälle maahan. Näin on nyt parina keväänä ja syksynä tapahtunut.

Toisaalta tässäkin voi olla alueellisia eroja: jonnekin kukkulan taakse voi olla kasautunut lunta sen verran, että siellä on sopiva lumipeite eivätkä punkit kuolekaan. Myöskään lämpöputkien alueella routa ei välttämättä tapa punkkeja.

Lämpenevä ilmasto suosii punkkeja

Yleisesti ottaen punkkien määrä näyttäisi olevan kasvussa. Näin on havaittu tutkimuksissa, joita Turun yliopisto on tehnyt kahdeksalla Turun saariston saarella.

Samasta ilmiöstä kielii borrelioositapausten lisääntyminen tartuntatautirekisterissä.

Borrelioositapaukset voivat tosin liittyä myös siihen, että tietoisuus sairaudesta on kasvanut ja hoitoon hakeutuminen ja ehkä diagnostiikkakin parantunut.

Mutta kaikki, joiden kanssa olemme tästä ilmiöstä puhuneet, uskovat, että taustalla on myös puutiaisten määrän lisääntyminen, Sormunen sanoo.

Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa puutiaisten määrän kasvun pääasiallisena syynä pidetään ilmastonmuutosta.

Leudommat talvet ovat suosineet tietyillä alueilla kauriskantojen ja muidenkin isäntäeläinten määrän kasvua. Kun puutiaiset löytävät isäntäeläimiä, ne pystyvät paremmin lisääntymään.

Se, että lämpimät ilmat tilastollisesti jatkuvat pidempään syksyllä ja alkavat aikaisemmin keväällä, johtaa myös puutiaisten aktiivisuuskauden pitenemiseen.

Normaalistihan on nähty, että puutiaisten elinkierto kestää noin kaksi–kolme vuotta ja että aina yhden kesän eli aktiivisuuskauden aikana ne käyvät läpi yhden kehitysvaiheen.

Itse epäilen, että kun puutiaiset nyt pääsevät liikkeelle aikaisemmin ja pystyvät liikkumaan myöhempään syksyllä, niin ainakin jotkut niistä ehtivät käydä yhden aktiivisuuskauden aikana läpi kaksi kehitysvaihetta.

Tällöin kahden–kolmen vuoden elinkierto supistuisikin noin puoleentoista vuoteen, mikä tietysti vaikuttaa populaatioiden lisääntymispotentiaaliin, Sormunen selittää.

Punkki puri – pitääkö mennä lääkäriin?

Turun yliopiston infektiotautien professori Jarmo Oksi sekä borrelioosin sairastanut Reija Virtanen vierailivat Studio55.fi-ohjelmassa toukokuussa 2016. Mistä tietää, että punkin pureman takia pitää mennä lääkäriin? Miten punkki kuuluu poistaa? Katso video alta.

Lähde: Punkkitilanne voi vaihdella pienen metsän sisälläkin – tuleva kesä kysymysmerkki – Lifestyle – MTV.fi

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s