Päijänteen erakko eristäytyi saareen ja kehitteli uistimia

Harmaa pieni mökki seisoo Koreakoivun saaren korkeimmalla kohdalla.

Mökin katto on matala, kalustus vaatimaton: puusohva, vuodesohva, kaksi pientä pöytää ja kaksi tuolia. Nurkassa olevan hellan yläpuolella seinällä roikkuu kaksi paistinpannua.

Päijänteen erakoksi kutsuttu kalastaja Toivo Pylväläinen asui tässä mökissä yli neljäkymmentä vuotta, 1930-luvulta 1970-luvulle. Hänen menneisyydestään ennen saareen tuloa tiedettiin vähän eikä mies itse halunnut kertoa itsestään juuri mitään.

Sysmäläinen erämies, kalastusopas ja historian ystävä Markku Lepistö lähti seitsemän vuotta sitten selvittämään erakon arvoitusta. Mikä miehestä liikkuneissa tarinoissa oli totta ja mikä erakon itsensä konjakkilasin ääressä alullepanemaa sepitettä.

”Toivo oli vähän velmu. Hän ilmestyi saareen 1930-luvulla salavihkaisesti eikä kertonut kuka oli ja mistä tuli. Noihin aikoihin saari toimi pirtukauppiaiden välietappipaikkana”, Lepistö kertoo.

Pylväläisen elämäntarina alkoi vähitellen kymmenien haastattelujen ja arkistolöytöjen jälkeen hahmottua. Toivo oli vuonna 1894 syntynyt torpparin pojaksi Leivonmäellä. Kymmenvuotiaana hän joutui lähtemään säkki selässä maailmalle elantoa etsimään.

Toivo kehitteli uistimia, jotka muistuttivat muikkuja ja kuoreita. Niillä sai hyvin taimenia ja pian kalastajat alkoivat ostaa näitä erinomaisiksi tiedettyjä vieheitä.

Yksi Pylväläisen kalastajakavereista oli Kalkkisissa asunut Lauri Rapala. Miehet kalastivat samoilla vesillä ja Toivo alkoi myös opettaa Rapalalle uistimen tekoa ja tekniikkaa.

”Voi sanoa, että Toivo oli mies, joka opetti Lauri Rapalan tekemään uistimia. Toivolla ei ollut mitään haluja tai mahdollisuutta tehdä bisnestä uistimillaan, mutta perheellisenä miehenä Rapala huomasi pian, että uistinten valmistajana tienasi paremmin kuin kalastamalla”, Lepistö kertoo.

Rapala on tätä nykyä yksi maailman suurimmista kalastustarvikkeiden valmistajista.

Pylväläinen teki yhteistyötä myös toisen uistinvalmistajan kanssa ja pääsi jopa mainoskuvaan. Erakon valmistamista uistimista on tullut keräilyharvinaisuuksia eikä niitä enää raaskita uittaa vedessä.

Lähde: Päijänteen erakko eristäytyi saareen ja kehitteli uistimia | Matkailu | HS

Yle Metsäradio – Päijänteen erakko Toivo Pylväläinen

Erakon saari avoinna kävijöille

 Päijänteen erakon Toivo Pylväläisen kotisaari Koreakoivu – vanhalta nimeltään Harhu – sijaitsee kolmen kunnan, Sysmän, Padasjoen ja Kuhmoisten, alueella.

 Mökkiä ja sen tonttia hallinnoi Metsähallitus ja Sysmä-Seura -yhdistyksen aktiivit ovat kunnostaneet mökkiä. Erakon kodin ovi on aina auki, kuten hänen elinaikanaankin.

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.