Metsänomistaja verottajan tiukasta mönkijälinjasta: ”Outo ajatus, että kaupunkilaisen pitäisi ajaa kuitua pinoon”

Kun hankintakauppaa ei ollut, mönkijän saaminen läpi verotukseen oli vaikeaa, kertoo jyväskyläläinen Mikko R. Salminen.

Mönkijöiden suosio kasvaa, mutta koneen saaminen hyväksytyksi metsätalouden kalustoksi ja sen hankintahinta poistoihin ei ole ihan helppoa. Verottajan näkemyksen mukaan mönkijä tai moottorikelkka hyväksytään metsätalouden koneeksi vain poikkeustapauksissa.

Konetta saa käyttää myös yksityisajossa, mutta metsätalouden käytön osuuden on oltava vähintään puolet, eikä omien polttopuiden ajoa hyväksytä metsätalouskäytöksi.

Tiukasta linjasta on kokemusta myös jyväskyläläisellä Mikko R. Salmisella, joka on lisälaitteiden avulla kehittänyt mönkijästään kaupunkilaismetsänomistajan monipuolisen työjuhdan. Hän on omistanut metsää ja käyttänyt mönkijää metsätöissä vuodesta 2000 lähtien.

”Alkuvuosina, kun hankintakauppaa ei ollut, mönkijän läpi saaminen verotukseen oli vaikeaa”, hän kertoo. Verottajan tiukkaa linjaa hän ymmärtää.

”Huvikäyttö on ilmeinen epäilys vaikka se ei todellinen olisikaan.”

Salminen arvioi, että mönkijän metsätalouskäytön edellytyksiä ovat riittävä hehtaarimäärä, varusteet, jotka kytkevät sen metsätalouteen, ja laitteen ja metsätoiminnan yhteensopivuus.

”Mönkijän pitää olla vähintään 350-kuutioinen ja nelivetoinen. Olennaisin juttu on varustelaatikko mönkijän perässä, siihen saa sahat varusteineen mukaan. Ilman varusteita mönkijästä ei ole mitään hyötyä metsätaloudessa, sehän on vain ajopeli.”

Siinä hän ihmettelee verottajan linjausta, että kokemusten mukaan hankintakauppaa tekemällä mönkijän käyttö muuttuu hyväksyttäväksi.

”Se on outo ajatus, että kaupunkilaismetsänomistajan pitäisi ajaa mönkijällä kuitua pinoon hankintapuuna. On kaukaa haettua, että sellainen kannattaisi. Pitää olla erilaiset koneet, jos sellaista työtä tekee.”

Ilman hankintapuun ajoakin mönkijä on hänen mielestään lisävarusteltuna erinomainen työkone metsässä.

”Keskeisiä hommia ovat raivaus, taimikonhoito, perkaus ja alustojen raivaukset. Jos kaluston kuljettamisesta tulee mönkijällä olennainen hyöty, se pitäisi hyväksyä verotuksessa.”

Salminen on kehittänyt mönkijän käyttöä myös tiestön hoidossa. Hänellä on erilliset lisälaitteet mönkijään teiden kunnossapitoa varten.

Mönkijä ei korvaa mitään toista konetta metsässä, Salminen sanoo. ”Sitä ei tarvitse yhdenkään koneyrittäjän pelätä. Idea on siinä, että kun kaupunkilaismetsänomistaja lähtee hakemaan tuulenkaatoa, ei tarvitse kaataa viittä puuta saadakseen yhden pois.”

Hänen mielestään mönkijän käyttö voi edesauttaa kaupunkilais- ja etämetsänomistajien omatoimisuutta. ”Metsätyöstä tulee mielekästä ja helppoa. Työkoneet ajetaan peräkärryyn, mennään mönkijällä metsään ja töiden jälkeen tuodaan ne takaisin kotiin. Koneita ei tarvitse jättää rosvojen armoille.”

Salminen kertoo tehneensä veroilmoituksen aiemmin kaksi kertaa vuodessa. Ensin varsinaisena jättöaikana ja uudestaan elokuussa, kun verottaja pyysi lisäselvityksiä. Nykyään pulmia ei mönkijän ilmoittamisessa ole.

Lähde: Metsänomistaja verottajan tiukasta mönkijälinjasta: ”Outo ajatus, että kaupunkilaisen pitäisi ajaa kuitua pinoon” – Maaseudun Tulevaisuus

Advertisements
Kategoria(t): Metsänhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.