Moni ilves kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana – Alkusyksystä pennut harjoittelevat saalistamista

Suomen ilvesnaaraat synnyttävät keskimäärin 500 pentuetta vuodessa.

Ilveksen pentujen on nyt aika alkaa opetella saalistamaan.

Ilvesnaaras synnyttää touko–kesäkuussa tyypillisesti kahdesta kolmeen pentua, mutta enimmillään pentuja voi olla jopa neljä.

Alkusyksystä pennut ovat rusakon kokoisia, noin 5–6 kilogramman painoisia pieniä petoja. Ne eivät osaa vielä hankkia itse ravintoaan, vaan harjoittelevat saalistamista emonsa opissa.

Ilveksellä ei ole enää pesää, vaan emo johdattaa pentueensa pyydystämänsä saaliin luokse. Pennuilla on noin kymmenen kuukauden ikäisiksi saakka maitohampaat, eivätkä ne kykene repimään ruoaksi muita kuin metsäkanalintuja.

”Jos saalis on esimerkiksi metsäkauris, emo avaa nahkan, päästää pennut syömään ja syö vasta itse niiden jälkeen”, kertoo erikoistutkija Katja Holmala Luonnonvarakeskuksesta.

Vain puolet jää henkiin

Pennut elävät emonsa suojissa lähes vuoden ikäisiksi, kunnes emo vieroittaa ne ennen uuden pentueen synnyttämistä. Tammi–helmikuussa sekä ilvesnaaras että -uros aloittavat kutsuhuutonsa.

Uros ja naaras kohtaavat ainoastaan kiima-aikana, ja maaliskuussa tapahtuvan parittelun jälkeen erakkona elävä uros vetäytyy omiin oloihinsa.

”Ilveksen kantoaika on parisen kuukautta. Pennut ovat synnyttyään avuttomia ja sokeita, eivätkä ne poistu pesästään ennen kuin niiden silmät avautuvat noin kolmen viikon ikäisenä”, Holmala kertoo.

Suomessa syntyy keskimäärin noin 500 ilvespentuetta vuodessa. Arviolta puolet pennuista kuitenkin menehtyy, ennen kuin ne ehtivät vuoden ikäisiksi.

Pentujen kohtaloksi koituvat erilaiset infektiot ja paleltuminen. Niitä menehtyy myös liikenteen uhreina ja päätyy muiden petojen saaliiksi.

”Saalistamaan lähtiessään emo ei pysty vartioimaan pentujaan, jolloin esimerkiksi kettu voi napata pentueen suihinsa.”

Väärä ajoitus häätää saaliin

Vuodenvaihteen jälkeen emo ottaa pentunsa mukaan saalistusretkilleen. Pyydystämistä harjoitellessa saalis jää kuitenkin useimmiten saamatta.

Ilves saalistaa vaanimalla. Se osaa hajun perusteella päätellä, milloin saalis on lähettyvillä ja jää odottamaan sopivaa hetkeä, jolloin voi iskeä siihen kiinni.

”Jäljistä on voitu päätellä, että pennut eivät malta odottaa, että saalis olisi tarpeeksi lähellä. Väärin ajoitettu ja väärän pituinen loikka vain häätää saaliin pakosalle”, Holmala sanoo.

”Saalistusharjoitukset ovat pentujen kohellusta, eikä pentu opi saalistamista kuin kokemuksen kautta.”

Suuren saaliin riski

Jos pennut menettävät emonsa ennen kuin ne ovat oppineet saalistamaan, ne todennäköisimmin menehtyvät.

Pentujen tavoin myös aikuisia ilveksiä menehtyy liikenteessä. Lisäksi suuren saaliseläimen kuten valkohäntäpeuran pyydystäminen on ilvekselle aina riski.

”Peuran kimppuun käydessään ilves voi menehtyä sorkanpotkuun tai loukkaantua niin pahasti, ettei se kykene enää saalistaan, jolloin sekin ennen pitkää menehtyy”, Holmala kertoo.

Ilveksen metsästyskausi käynnistyy poronhoitoalueella lokakuun ja muualla Suomessa joulukuun alusta, ja se jatkuu aina helmikuun loppuun saakka.

Lähde: Moni ilves kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s