Susien ulosteista löytyy tieto, ketä ne ovat ja missä ne liikkuvat

Köyliön susilaumasta kerätään dna-näytteitä neljättä vuotta. Tutkimuksella saadaan tietoa susien reviiristä ja sukulaisuussuhteista.

Susien dna-näytteiden kerääminen jatkuu niin sanotun Köyliön lauman alueella neljättä talvea. Lounais-Suomen kokemusten perusteella tutkimus laajeni viime vuonna muuallekin Suomeen.

Tutkimuksella saadaan susista yksilötason tietoa.

Maastossakin olemme tietysti susilaumojen liikkeiden jäljillä, mutta ilman dna:ta tuskin olisi voinut päätellä, että esimerkiksi Vähässäkyrössä auton alle jäänyt susi oli syntynyt Köyliön laumassa, kertoo tutkimusmestari Antti Härkälä Luonnonvarakeskuksesta.

Dna-näytteiden perusteella on voitu rakentaa Lounais-Suomen susien sukupuu. Tutkimus jatkuu koko ajan, mutta jo nyt tiedetään, että Lounais-Suomen kolme laumaa ovat samaa sukua.

Ennen viime talven metsästystä Pöytyän ja Mynämäen susilaumojen lisääntyvät naaraat olivat syntyisin Köyliöstä, ja että niiden emo oli yhä Köyliön lauman alfanaaras.

Dna määritetään susien ulosteista. Tutkimustyön tekee Turun yliopisto.

Näytteet otetaan myös metsästetyistä ja kuolleena löytyneistä susista. On lisäksi mahdollista kerätä dna:ta suden syljestä, jos maastosta löytyy tuore haaska, jossa on selvä suden purema.

Näytteitä keräävät metsistä susien reiteiltä muun muassa petoyhdyshenkilöt. Vaikka työ tehdään vapaaehtoisvoimin, koko kansan lajia siitä ei haluta. Väärän eläimen ulosteen tutkiminen on turhaa työtä.

– Viime vuonna näytteitä tuli pari sataa. Niistä vain muutama osoittautui koiran jätökseksi, Härkälä sanoo.

Tutkimusta tehdään Lounais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla sekä Kärsämäen, Kauhajoen, Rengon, Juupajoen ja Ilomantsin alueilla.

Antti Härkälä on seurannut Köyliön lauman liikkeitä vuosia, ja hänellä on metsissä kymmenen riistakameraa kuvaamassa susia ja ilveksiä. Härkälällä on näkemys siitä, mikä kuvissa näkyvistä susista on se yksilö, joka on dna-testein määritetty alfaurokseksi.

Toki tieto yksilöiden liikkeistä on lisännyt omaa pohdintaa, mutta haluan olla hyvin varovainen. Jos tekee oletuksia oletusten perusteella, on hyvin nopeasti kaukana totuudesta, Härkälä sanoo.

Dna-selvitysten perusteella tiedetään, että Köyliön susilauman lisääntyvä pari on pysynyt samana ainakin vuodet 2011–2014.

Säännöllisiä susihavaintoja alettiin tehdä Köyliössä vuonna 2007. Ensimmäinen pentue syntyi tämänhetkiselle reviirille todennäköisesti vuonna 2008.

Tänä vuonna Köyliön laumassa on ollut pentuja ainakin neljä, ja lauman koko on riistakamerahavaintojen perusteella vähintään seitsemän, näköhavaintojen perusteella ehkä yhdeksän.

Dna-selvitykset ovat antaneet varmuuden myös sille, että samat yksilöt liikkuvat laajalla reviirillä, joka ulottuu Köyliön, Huittisten ja Kokemäen väliseltä metsäalueelta aina Vampulaan ja Alastarolle asti.

Laumasta ammuttiin viime kevättalvella kaksi yksilöä kannanhoidollisessa metsästyksessä, jota tehtiin Suomessa kokeiluluonteisesti kahtena viime talvena. Päätöksen sudenmetsästyksen jatkosta tekee maa- ja metsätalousministeriö todennäköisesti vielä tämän kuun aikana.

On vaikea sanoa mitään siitä, vaikuttiko metsästys lauman käytökseen Köyliössä. Sutta on metsästetty nyt yhtenä vuonna ja käytännössä vain yhtenä päivänä.

Lähde: Susien ulosteista löytyy tieto, ketä ne ovat ja missä ne liikkuvat – Aamulehti

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s