Hevosten perimä alkoi kaventua pari tuhatta vuotta sitten – pidettiin ratsuina, vetojuhtina ja lypsykarjana

Hevosten perimän rikkautta ryhmä selvitti analysoimalla 14 muinaisen kesyhevosen dna:ta ja vertaamalla niitä nykyhevosten näytteisiin.

Useimmat kesyhevosten alkuperäisistä isälinjoista ovat hävinneet vasta parin tuhannen viime vuoden aikana, paljasti 16 yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä Science-lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa.

Vanhin näyte oli 4 100 vuotta sitten eläneestä tammasta nykyisen Tšeljabinskin kaupungin alueelta Uralilta. Tuoreempina vertailukohtina toimivat kaksi Siperiassa 2 700 vuotta sitten uhrattua oria ja niiden 11 kohtalotoveria Kazakstanista 2 300 vuoden takaa.

Hevonen kesytettiin nykytiedon mukaan Kazakstanin alueella viisi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Näytteistä selvisi, että ihminen jalosti hevosia mieltymystensä mukaan jo varhain.

Muinaiset hevosten kasvattajat olivat suosineet muun muassa vahvoja etujalkoja ja runsasta maidontuotantoa. Hevosia pidettiin paitsi ratsuina ja vetojuhtina, myös lypsykarjana.

Yhdelläkään tutkituista hevosista ei ollut geeniä, joka mahdollistaisi joillain nykyroduilla tavattavan nelitahtisen askellajin, kuten islanninhevosten töltin.

Orien näytteistä löytyi Y-kromosomin variantteja, joita nykypäivän hevosilla ei enää esiinny. Nykyään lähes kaikkien orien Y-kromosomit edustavat käytännössä samaa isälinjaa.

”Hevostenpidon ensimmäiset kolme vuosituhatta säilyttivät suuren kirjon isälinjoja. Ne hävisivät vasta viimeisten kahden tuhannen vuoden aikana”, sanoo tiedotteessa Cristina Gamba Kööpenhaminan yliopistosta.

Isälinjat ovat kadonneet, koska jalostajat alkoivat suosia pientä orien joukkoa. Varhaiset hevoskansat ilmeisesti kasvattivat hevosiaan laumoissa, joissa useat orit pääsivät astumaan tammoja.

Lähde: Hevosten perimä alkoi kaventua pari tuhatta vuotta sitten | Tiede

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.