Ahmakanta kasvaa, mutta tutkijakaan ei tiedä kuinka paljon – Pantaseuranta ei toimi kunnolla

Edellinen arvio ahmakannasta on valmistunut vuonna 2013, mutta vanhat luvut eivät vastaa todellisuutta kannan kasvusta.

Laskelman jälkeen esimerkiksi poromiehet ovat ilmaisseet jatkuvasti tyytymättömyyttään kasvaviin ahmatuhoihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Samuli Heikkinen toteaa, ettei kyse ole vain poromiesten puheista.

Ahmakanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa ja samalla levittäytynyt entisestään. Meillä ei kuitenkaan ole kunnon seurantajärjestelmää niille.

Yksi syy ahmatietouden puutteeseen löytyy ahman ruumiinrakenteesta: Niska on päätä leveämpi, joten seurantapannat eivät pysy kiinni ahmoissa. Pisimmillään panta on pysynyt ahmassa muutaman kuukauden.

Kunnollisilla seurantapantojen tiedoilla saataisiin tietää tarkemmin, missä ne saalistavat ja millaisilla alueilla ne liikkuvat. Valtakunnan mittakaavassa ahmoja on kuitenkin lukumäärällisesti vähän todella laajalla alueella, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan laitevalmistajillakaan ei tunnu olevan ratkaisua pannoittamisongelmaan.

Panta ei kuitenkaan saa haitata eläintä tai esimerkiksi sen saalistuskäyttäytymistä.

Ahma aiheuttaa tällä hetkellä eniten rahallista haittaa poronhoitajille. Porojen kimppuun ahma käy hankikannon ollessa sen kannalta suosiollinen ja ahma voi tappaa samalla kertaa useita poroja itselleen ravintovarastoksi.

Susia on Lapissa tänä keväänä tehdyn arvion mukaan vain 3–6 yksilöä. Luonnontieteellistä syytä susien vähäisyydelle ei löydy, sillä olosuhteet olisivat Suomen Lapissa sudelle suosiolliset.

Syynä on vahinkoperusteiset sudenkaatoluvat, joita myönnetään poronhoitoalueelle, Luken Samuli Heikkinen sanoo.

Tänä vuonna Lapissa on ammuttu 10 sutta vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Helmikuussa päättyneessä suden kannanhoidollisessa metsästyksessä oli annettu tälle vuodelle 46 kaatolupaa. Kun mukaan lasketaan vahinkoperusteisten poikkeuslupien perusteella kaadetut sekä muutoin kuolleet sudet, väheni susien määrä viime metsästyskaudella koko maassa yhteensä 75 yksilöllä. Kaikki Lapissa tehdyt kaadot olivat vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tehtyjä.

Suden metsästys myös eroaa muista suurpedoista laumakäyttäytymisensä takia, minkä takia laumaa johtavien alfayksilöiden kaatamista pyritään välttämään. Alfayksilöiden kaataminen saattaa johtaa häirikkösusien määrän kasvamiseen.

Ilveksen kanta on noussut 2000-luvulla alle tuhannesta yksilöstä 2 700–2 800 yksilöön. Samalla ilves on levittäytynyt kohti pohjoista. Karhukanta on säilynyt Lapissa ja muualla Suomessa jotakuinkin ennallaan viimeiset vuodet.

Ilves on ollut Tornio-Tervola -akselilla vanha tuttu, mutta Etelä-Suomi alkaa olla täynnä, joten ilves on levittäynyt luonnollisesti kohti pohjoista, Heikkinen toteaa.

Heikkisen mukaan maa- ja metsätalousministeriön pitää jossain vaiheessa ratkaista ilvespolitiikkansa poronhoitoalueilla.

Lähde: Ahmakanta kasvaa, mutta tutkijakaan ei tiedä kuinka paljon – Pantaseuranta ei toimi kunnolla – Pohjolan Sanomat

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s