Telkänpöntön teko-ohjeet – Pesäkolo on telkälle tärkeä

Telkkä – Kalevalan sotka – on maailman “suomalaisimpia” lintuja, sillä lajin maailmankannasta liki 60 % pesii Suomessa.

Metsästyksen saalistilastoissa telkkä on kolmanneksi runsain vesilintu, heti sinisorsan ja tavin jälkeen. Telkän levinneisyysalue kattaa koko Suomen, ja laji on elinympäristönsä suhteen vaatimaton ja joustava.

TelkkäpariskuntaTelkän tapaa pesivänä aivan pienistä metsälammista suuriin selkävesiin ja reheviin lintujärviin.

Pesäpönttöjen ripustaminen telkälle on jo kauan kuulunut riistanhoidon perustoimiin. Siten telkänpöntön rakenteesta ja ripustamisesta ei enää löydy paljonkaan uutta ja mullistavaa.

Silti pöntöttämisessäkin saattaa olla piirteitä, jotka eivät telkän pesäpaikkapulasta huolimatta lisää pesimäkantaa, ja pahimmillaan virheellisesti asetetut pöntöt saattavat jopa vähentää poikastuottoa.

Pienpetotuhojen ehkäiseminen

Pesäpönttöjen lisäksi on estettävä pienpetojen pääsy pesään sekä pyydystettävä pesiä tuhoavia pienpetoja. Minkki voi tuhota muutamassa päivässä pienen metsälammen linnunpesät.

Minkin rautapyynti kannattaa aloittaa hyvissä ajoissa ennen lintujen pesimäkautta. Pyydykset sijoitetaan rannan tuntumaan. Minkin kulkua voi ohjailla erilaisilla puu- tai kivijohteilla, sillä se ei yleensä ylitä matalaakaan estettä vaan lähtee kulkemaan sen vierustaa pitkin. Tehostetulla pyynnillä pyritään varmistamaan pesinnän onnistuminen.

Kaikkein pienimmät metsälammet eivät kykene elättämään telkkäpoikuetta, ja tähän telkkänaaras monesti osaa vastata johdattamalla poikaset toiselle vesistölle. On paljon lampia, joilla telkkä pesii vuosittain mutta joilta ei koskaan vartu lentopoikasia.

Telkille hyviä ja turvallisia pesäpaikkoja

Pesäkolo on telkälle tärkeä, jopa niin tärkeä, että hyvän pesäkolon olemassaolo saattaa johtaa telkän pesimään paikalla, joka on poikueelle täysin sopimaton tai naaraalle itselleen peräti hengenvaarallinen.

Pöntöttämisen perimmäinen tarkoitus on tietysti tarjota telkille hyviä ja turvallisia pesäpaikkoja sellaisissa vesistöissä, joissa laji tuottaa lentopoikasia.

Tavoite on siten lisätä pesimäkantaa ja kohottaa poikastuottoa.

Pöntön sijoittamiseen kannattaa siis uhrata hieman aikaa ja ajatusta, jotta hyvä tarkoitus ei kääntyisi itseään vastaan.

Saaret ovat usein turvallisia pesäpaikkoja. Näätä on pesivän telkän pahimpia petoja. Niinpä pöntön voi sijoittaa pieneen saareen, jolle näätä ei jää asustamaan kesäksi. Minkkikin saattaa tuhota telkän munapesän, mutta pöntössä pesiville linnulle minkki on verrattomasti vaatimattomampi uhka kuin näätä.

Varikset kokevat nykyään säännöllisesti kaupunkien roskalaatikoita, mikä osoittaa, että ne ovat tottuneet menemään melko ahtaisiin tiloihin. Varis voi ryöstää telkän munat isoreikäisestä matalasta pöntöstä.

Telkkä mahtuu hyvin 10 cm:n kokoisesta lentoaukosta. Jos lentoaukko tehdään isokoskelolle sopivaksi (13 cm), tulee pöntön vastaavasti olla syvempi, jotta varis ei uskaltaudu ahtaan pöntön pohjalle.

Pönttöputken mittoja. Neljän pöntön sijaan putkesta voi tietysti myös tehdä kuuden (3 m) tai kahdeksan (4 m) pöntön mittaisen.

Lentoaukko porataan mahdollisimman lähelle poikkipuuta, sillä seinä halkeaa helposti lentoaukon yläpuolelta.

Rannoilla siinä pesivät mielellään isokoskelo ja telkkä.

Vesilinnuille tarkoitetut pöntöt kannattaa rakentaa kuitenkin hieman suuremmiksi myös isokoskeloa silmällä pitäen. Pöntön sisähalkaisija on tällöin 25 cm, korkeus 70 ja lentoaukko 13 cm. Jos koskeloa ei pönttöön satu, käy se myös telkälle.

Kaikkiin isoihin pönttöihin tulee muistaa laittaa pohjalle esimerkiksi puruja pehmikkeeksi. Pöllöt ja telkkä eivät itse tuo pesää mitään pehmusteita.

Telkänpöntön tekniset tiedot

– Pöntönkorkeus 60 – 80 cm
– Lentoaukko 11,5 cm
– Katosta lentoaukon keskelle 14 cm
– Sisähalkaisija 22 – 30 cm
Ripustuskorkeus  1,5 – 3 metriä

Telkkä mahtuu neliöpohjaiseen 100 mm:n laudasta tehtyyn pönttöön. Sisämitoiksi tulee 18 x 18 cm, mikä näyttää riittävän.

Luonnonkolot ovat useimmiten vielä ahtaampia.

Välittömästi pöntön edessä ei saisi olla lentoesteitä, telkkä saapuu pöntölle melkoisella vauhdilla. Ilmansuunnalla ei ole väliä.

Telkänpöntön ripustuskorkeus

Sen sijaan pöntön edessä tulisi olla laskeutumista pehmentävää ruohikkoa, sammalikkoa tai kanervikkoa, koska poikaset hyppäävät pöntöstä ulos lentokyvyttöminä.

Ripustuskorkeuden ja -paikan valitaan vaikuttaa maaston rakenne ja aluskasvillisuus sekä lentoreitti. Telkänpönttöjä voi olla melko tiheässä, muutaman sadan metrin välein.

Isokoskelo pesii suurten järvien ja meren rannalle sijoitetuissa pöntöissä.

Telkänpönttö pöllöjen pesäpönttönä

Rehevissä metsissä ja lehdoissa telkän kokoluokan pöntöissä voi pesiä lehtopöllö. LehtopöllöLehtopöllön pöntöt kannattaa sijoittaa peltojen laidoille tai rehevimpiin metsiin, mielellään koivikoihin.

Pöllön pöntöt ripustetaan 3-5 metrin korkeudelle, koska pöllöjen reviiri on iso niin pönttöjen välinen etäisyyden tulee olla 1,5-2 kilometriä.

Suurin pöntössä pesivä pöllö on viirupöllö. Se on melko yleinen, joskin vähälukuinen. Se pesii mielellään rehevissä metsissä isojen aukkojen tai peltojen lähellä.

Tavallisen pöntön lisäksi viirupöllölle voi tehdä katottoman avopöntön. Siinä ei ole lentoaukkoa ja se on noin 50 cm korkea. Pöntöt kannatta nostaa 3-5 metrin korkeudelle rauhalliseen paikkaan.

Pöllönpöntöt olisi hyvä viedä maastoon jo syksyllä. Pesimisen pöllöt aloittavat maaliskuussa.

Pönttöjen väliin on syytä jättää vähintään 2 kilometriä. Emot puolustavat pesäänsä tehokkaasti, joten pönttöä ei ole syytä mennä tarkastamaan ilman suojavarustusta.

– Pöntönkorkeus 60 – 80 cm
– Lentoaukko lehtopöllö 13 cm ja viirupöllö 18 cm
– Katosta lentoaukon keskelle 14 cm
– Sisähalkaisija 22 – 30 cm ja viirupöllö 40 cm
– Ripustuskorkeus 4 – 6 metriä

Pönttöjen asettamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

> Telkänpöntön rakennus- ja kiinnitysohjeet

> Linnunpönttöjen mitat ja sijoitus maastoon

RKTL – Telkänpöntön teko-ohjeet.

Tallenna

Tallenna

Mainokset
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.