Vieraslajit | Etelä-Savossa pyydetään jopa 30 000 supikoiraa vuodessa – Savonlinnassa ne ovat linnoittautuneet myös ydinkeskustaan

Supikoira on haittaeläin ja Suomen yleisin riistanisäkäs.

Suomen riistakeskuksen riistapäällikön Petri Vartiaisen mukaan Etelä-Savossa on pyydetty enimmillään yli 30 000 supikoiraa vuodessa, kun esimerkiksi jänissaalis on samaan aikaan ollut enintään 15 000.

Riistantutkimuksen arvion mukaan saalismäärä on korkeintaan puolet koko kannasta, joten sen mukaan Etelä-Savossa lyllertää vähintään 60 000 villiä supikoiraa.

Supikoira on yhä tutumpi otus myös asutuksen läheisyydessä ja jopa keskellä kaupunkia.

Ravinnon perässä supikoira asutusten lähelle tulee. Siihen tepsivät samat ohjeet kuin karhuun, eli älä tarjoa sille helppoa evästä, Vartiainen opastaa.

Tunkiot, kalanperkuujätteet sun muut haisevat ja avoimet apajat houkuttelevat supikoiria, ja ne oppivat tällaiset ruokapaikat nopeasti. Syksyisin supikoirat tyhjentävät nohevasti puutarhan marjapensaat.

Tiedän tapauksia, joissa ihmiset ovat taajama-alueella jopa ruokkineet supikoiria, toteaa Vartiainen.

Mikäli supikoiria alkaa pyöriä nurkissa riesaksi asti, kehottaa Vartiainen ottamaan yhteyttä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen.

Vaikka kyseessä on vieraslaji, löytyy supikoira jo tätä nykyä Suomen riistaeläinluettelosta.
Supikoiranaaraat ovat kesällä pesimäaikaan rahoitettuja, mutta muuten supikoiraa saa metsästää ympäri vuoden.

Yleisin supikoiran pyyntitapa taitaa edelleen olla loukkupyynti. Toki on paljon myös supikoiran metsästykseen erikoistuneita metsästäjiä, jotka käyttävät luolakoiria tai niin sanotussa pintapyynnissä isompia koiria. Näiden osuus kokonaispyynnistä on koko ajan kasvussa ja loukkupyynnin vastaavasti laskussa, Vartiainen kertoo.

Supikoiran pyynti edellyttää metsästysoikeutta eli alueen maanomistajan lupaa tai jäsenyyttä sellaisessa metsästysseurassa, jolla on oikeus metsästää kyseisellä alueella.
Vartiainen kannustaa metsästäjiä supikoirien pyyntiin.

Riistapäällikkö korostaa, että pienpetopyynti on riistanhoidollisesti erittäin merkittävää työtä. Etelä-Savossa supikoirien määrää taajama-alueilla on yritetty vähentää loukuttamalla.

Supikoirat saattavat levittää tauteja. Näistä vaarallisin on Vartiaisen mukaan rabies eli vesikauhu, jota ei onneksi ole Suomessa tavattu useaan vuosikymmeneen. Itärajan läheisyys saattaa kuitenkin muuttaa tilanteen nopeastikin.

Supikoira on erittäin tehokas liikkuja. Nuoret yksilöt voivat vaeltaa jopa satoja kilometrejä synnyinseuduiltaan. Jos niillä on joku tauti, se voi levitä hyvinkin äkkiä, sanoo Vartiainen.
Muita yleisimpiä supikoiran levittämiä tauteja ovat kapi eli syyhy ja loismadon aiheuttama trikiinitauti, joka tosin ei tartu ihmiseen muuten kuin syömällä supikoiran lihaa.

Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle Esa Hinkkaselle citysupikoirat ovat varsin tuttu juttu. Supikoirat ovat linnoittautuneet Savonlinnan ydinkeskustaan jo puolenkymmentä vuotta sitten, eikä tälle ilmiölle ole loppua näkyvissä, Hinkkanen sanoo.

Supikoiraloukkuja on Hinkkasen mukaan parhaillaankin viritettynä Talvisalossa, Hernemäessä ja Kasinonsaarella.

Helppoja ruoka-apajia supikoirat ovat löytäneet ihmisten harmiksi myös muun muassa Pihlajaniemen asuinalueelta.

Pihlajaniemelle on suunnitteilla aitaus, joka on loukkuja tehokkaampi supikoirien pyydystämisessä. Supikoira on aikojen saatossa viisastunut niin, että se ei enää mene pieniin loukkuihin. Se on Savonlinnassakin nähty, Hinkkanen kertoo.

Hinkkasen mukaan ainoa riistanhoitoyhdistyksen loukuttama paikka Savonlinnan keskustassa, missä supikoira vielä menee loukkuun, on Kasinonsaari.

Missään tapauksessa Pihlajaniemelle ei olla mitään laittomia virityksiä tekemässä, vaan aitauksesta halutaan rakentaa täysin oikeaoppinen pyyntiväline, Hinkkanen tähdentää.

Verrattain uusi keksintö loukkurintamalla on niin kutsuttu Kanu-loukku, joka on perinteisiä supikoiraloukkuja suurempi ja avonaisempi, mutta Hinkkanen on kuullut riistakamerahavaintoihin perustuvana varmana tietona, että supikoirat ovat jo liian fiksuja mennäkseen isompiinkaan loukkuihin.

Kanu-loukkuja ei Hinkkasen mukaan olla Savonlinnan citysupikoirien jahtaamiseen hankkimassa ainakaan ennen kuin Suomen riistakeskus ja muut alan toimijat saavat loukkupyydyksien standardit määriteltyä. Määritystyö on parhaillaan käynnissä.

Hinkkanen kertoo, että Savonlinnassa riistanhoitoyhdistys ja kaupunki taistelevat supikoiraongelmaa vastaan yhtenä rintamana. Kaupunki on pyytänyt yhdistykseltä tarvittavia toimenpiteitä supikoirakannan harventamiseksi, ja osapuolet ovat laatineet yhteistyöstä sopimuksen.

Fiksuinta supikoiranpyynti on nimenomaan ydinkeskustassa, missä alueet on hyvin rajattu, ja supikoirat pörräilevät ihmisten pihapiireissä alvariinsa. Kauempana keskustasta homma on melkeinpä turhaa, koska tilalle vyöryy koko ajan uusia tulijoita maakunnasta, Hinkkanen spekuloi.

Hinkkanen arvioi, että Savonlinnan keskustan loukuilla on puolen vuosikymmenen aikana saatu nalkkiin kolmisenkymmentä supikoiraa.

Supikoira (Nyctereutes procyonoides)

• Tuntomerkit: Ruumiin pituus yleensä 45–70 cm, häntä 18–25 cm, paino 3–9 kg. Yleisväri mustan ja harmahtavanruskean kirjava. Posket ja raajat mustat tai suklaanruskeat. Poskiparta ja kupeet kellanruskehtavat ja erottuvat hämärässä vaaleampina. Raajat lyhyet. Liikkuu lyllertämällä. Korvat lyhyet ja pyöreäpäiset. Turkki pitkä- ja kankeakarvainen.

• Esiintyminen: Kotoisin Aasiasta, josta tuotu Eurooppaan turkiseläimeksi. Tuli Suomeen kaakosta 1930-luvulla. Nykyisin levinnyt suurimpaan osaan Suomea noin Rovaniemen korkeudelle asti.

• Lisääntyminen: Kiima-aika on maaliskuussa. Kantoaika noin 2 kk. Pesä vanhassa ketun tai mäyrän pesässä tai kaivaa itse. Synnyttää touko-kesäkuussa 6–12 poikasta, joskus jopa 20.

• Ravinto: Kaikkiruokainen, mm. pikkunisäkkäät, sammakot, marjat, hedelmät, vilja, hyönteiset, jätteet, haaskat, munat ja linnut.

Supikoira ei ole sama kuin supi. Supi eli pesukarhu (Procyon lotor) on Pohjois- ja Keski-Amerikasta kotoisin oleva puolikarhulaji, jota ei esiinny Suomessa. Suomessa tarhattavaa supikoiraa kutsutaan suomensupiksi.

Lähde: Etelä-Savossa pyydetään jopa 30 000 supikoiraa vuodessa – Savonlinnassa ne ovat linnoittautuneet myös ydinkeskustaan | Itä-Savo

Tallenna

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.