Noitarumpujen kuviot Skandinaviassa

Lukuisilla kansoilla eri puolilta maailmaa on shamanistisia rumpuja ja rituaalirumpuja. Kuitenkin vain muutamassa kulttuurissa on ollut tapana kuvioida rumpu maalaamalla siihen symboleita.

Tässä artikkelissa tutustumme perinteisiin autenttisiin saamelaisiin rumpukuvioihin, joihin kuviot maalattiin haapapuun kuoresta saatavalla punertavalla värillä.

Saamelaisten ja joidenkin Siperian kansojen joukossa kuviointiperinne on ollut vahva. Siperialaisilla jakuuteilla oli tapana loihtia rummun kalvolle kuvioita, mutta esimerkiksi hanteilla ja manseilla kuviot puuttuvat.

Lehto ry:n verkkosivuilta löytyy esittely mongolialaisesta tengrismistä, jonka harjoittajat piirsivät rumpunsa keskelle pääjumala Tengrin kuvan. Hänen kätensä jakoivat rumpukalvon yliseen jumalten maailmaan ja käsien alapuoliseen maanpäälliseen ihmisten maailmaan.

Amerikan alkuperäisasukkailla on pitkä perinne rumpujen käyttämisestä musiikillisesti, ritualistisesti ja shamanistisesti. Rumpujen tyyli vaihteli heimoista toiseen, joten myös kuvioinnissa tai sen puuttumisessa oli suurta vaihtelua.

Rumpukehikko saattoi syntyä tulella käsitellystä tai kaiverretusta puunrungosta, jonka päälle levitettiin vuohen tai hirven nahka. Perinteisesti intiaanirummut olivat suurikokoisia ja halkaisijaltaan jopa metrisiä. Isoimmat rummut lepäsivät varta vasten rakennetuilla rumputuilla, jonka ympärillä useampi rummuttaja pääsi kiertämään ja soittamaan rumpua.

Skandinavian vanhat rummut

Kuinka monta vanhaa noitarumpua Skandinaviassa on sitten säilynyt? Mitä muistitieto ja dokumentoitu aineisto kertovat vanhoista rummuista?

Rumpuja on säilynyt noin 70. Kaikki nämä rummut on kuvattu hyvin tarkasti ruotsalaisen etnografi Ernst Mankerin kirjoissa Die Lappische Zaubertrommel I – II. Kirjan ensimmäinen osa julkaistiin 1938 ja jälkimmäinen vuonna 1950. Kirjoja on nykyään hankala löytää. Antikvariaateissa ensimmäinen osa maksaa noin 1500 euroa.

Alun perin Skandinaviassa oli säilynyt satoja rumpuja, jotka oli koottu Kööpenhaminan museoon. Ne kaikki tuhoutuivat Kööpenhaminan palossa 1795. Tuhoutuneet rummut oli kerätty pääosin pohjoisimman Suomen ja Norjan alueelta, joten valitettavasti tuli on tuhonnut miltei kaikki suomalaisen vanhat rummut.

Myös lähetyssaarnaajat ja kristityt ovat vainonneet ja tuhonneet rumpuja Lapissa aktiivisesti. Mankerin dokumentoimien rumpujen joukossa on kolme Suomen alueelta löytynyttä rumpua. Kaksi Kemin Lapista ja yksi Utsjoelta.

Noitarumpujen löytöpaikat Skandinaviassa Ernst Mankerin mukaan

Rumpujen tyyppijako

Norjalaiset ja ruotsalaiset rummut olivat yleensä heliosentrisiä, eli niihin oli kuvattu aurinko keskelle rummun kalvoa. Suomalaisissa ja muissa pohjoisimman Lapin rummuissa oli auringon sijasta kolmijakoinen maailmankuva. Rumpukalvo oli jaettu kolmeen eri tasoon. Kolmas rumputyyppi oli edellisten fuusioituma; rumpukalvolla oli kolmijakoisen maailmankuvan lisäksi keskiössä aurinko. Joissakin rummuissa keskiosaan oli kuvattu maailmanpuu tai maailman kannatinpilari.

Heliosentrinen rumpu, jossa aurinko keskellä

Rumpu, jossa on kolmijakoinen maailmankuva

Lähde: Noitarumpujen kuviot Skandinaviassa

Advertisements
Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.