Pöllöjä on nyt ennätysmäärä – kokenut lintuharrastaja: Paras vuosi koko 2000-luvulla

Useat eri pöllölajit kukoistavat, koska pikkujyrsijöitä riittää niille ruoaksi. Sen sijaan varpuspöllöä ei kaikkialta löydy.

Aamulla metsässä tihkuttaa jäistä vettä. Urpo Koponen tietää reitin tieltä varpuspöllön pöntölle. Hän käy aika ajoin tarkistamassa, onko pieni pöllölaji palannut metsään.

Varpuspöllöjä pesi täällä vielä 1990-luvulla, mutta nyt en ole saanut sitä palaamaan.

Mutta ei se haittaa. Nyt näissä pöntöissä viihtyvät liito-oravat, talititintit ja monet muut metsän asukkaat.

Vaikka varpuspöllö on kadonnut, on muita pöllöjä nyt poikkeuksellisen paljon. Kokeneen lintu- ja eläinharrastaja Urpo Koposen mukaan 2000-luvulla ei vastaavaa vuotta ole ollut.

Yhtään tyhjää reissua metsään ei ole. Aina kuulen kolmen tai neljän pöllön äänen. Parhailla reissuilla teen yli kaksikymmentä äänihavaintoa eri pöllölajeista.

Myyrävuoden täytyy olla hyvä

Suojeltu metsäpala Kotkan Saksalassa on täynnä luonnon moninaisuutta. Yhdellä retkellä luontoon Urpo Koponen on voinut kuulla kuuden eri pöllölajin äänet. Se on paljon se.

Myyrävuoden täytyy olla hyvä. Muuten ei olisi näin paljon aktiivisia koiraita, jotka houkuttelevat naaraita pesimään.

Houkutellakseen naaraita koiraspöllöt pitävät meteliä. Koponen on ilahtunut etenkin siitä, että helmipöllöjen ääniä kuuluu.

Helmipöllön ääni on sellaista puputusta. Tyynellä ilmalla se saattaa kantaa puoli kilometriä.

Mutta sekään ei aina riitä. Lajin erikoisuus on se, että naaraat eivät ole pesäpaikkauskollisia. Ne vaeltavat pesimäpaikkojen perässä Atlantin ja Tyynenmeren väliä.

Jos ajatellaan, että lähin naaras on vaikka Uralin itäpuolella, niin puputus menee hukkaan, sanoo Koponen.

Sen sijaan koiraat pysyttelevät koko ajan kotipesällään. Heti kun myyriä on riittävästi ruoaksi, ne alkavat puputtaa kumppanin toivossa.

Kannan koko riippuu saaliseläinten määrästä

Pöllöjen määrä Suomen metsissä on sidottuna ravintoon. Esimerkiksi vuosi 2010 oli pöllöille huonoin kolmeenkymmeneen vuoteen. Silloin kuoli runsaasti muun muassa lehtopöllöjä nälkään.

Kannan koko riippuu pöllöjen saaliseläinten eli pikkujyrsijöiden kuten myyrien määrästä. Pöllökanta lisääntyy ja vähenee kolmen tai neljän vuoden sykleissä.

Kun myyräkanta romahtaa, voi pöllö munia munat pesäänsä, mutta niistä ei välttämättä kuoriudu lainkaan poikasia. Vaikka poikaset kuoriutuisivat, eivät ne välttämättä selviä täysikasvuisiksi.

Jos ruokaa ei ole, niin silloin pöllöjen ruokintavietti lakkaa. Poikasia saattaa löytyä kuolleina pöntön pohjalta. Tällaistakin on valitettavasti sattunut 55 vuotisen urani aikana kymmeniä kertoja, sanoo Urpo Koponen.

Lähde: Pöllöjä on nyt ennätysmäärä – kokenut lintuharrastaja: Paras vuosi koko 2000-luvulla | Yle Uutiset | yle.fi

Kategoria(t): Riistanhoito. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.