Yhä useammalle sudelle haetaan kaatolupaa

Yhä useamman poronhoitoalueen ulkopuolisen suden kaatamiseen haetaan poikkeuslupaa. Suomen riistakeskukseen on tänä metsästysvuonna tullut runsas viidennes enemmän hakemuksia kuin edellisenä vuonna. Hakemuksilla halutaan kaataa vajaat 14 prosenttia enemmän susiyksilöitä kuin viime metsästysvuonna.

Poikkeuslupahakemusten määrä lähti nousuun heti vuonna 2015, kun lupia alettiin myöntää muutenkin kuin erittäin merkittävien vahinkojen perusteella.

Viime joulukuussa voimaan tullut uusi susiasetus mahdollistaa poikkeusluvan hakemisen myös sosiaalisin perustein eli esimerkiksi siksi, että lapsia on susipelon vuoksi jouduttu kuljettamaan kouluun.

Tätä perustetta ei ole taidettu koskaan aikaisemmin käyttää, sanoo ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä.

70 prosenttia johtanut lupaan

Tänä talvena poronhoitoalueen ulkopuolella on tehty suden kaatamiseen 44 poikkeuslupahakemusta, joista neljää vielä käsitellään. Hakemuksista 37 on tullut uuden asetuksen aikana. Jo käsitellyistä hakemuksista lupaan on johtanut 28 kappaletta eli 70 prosenttia.

Lähes kaikissa lupa on myönnetty eri tavalla kuin hakija on hakenut.

Moni on hakenut poikkeuslupaa usealle sudelle, mutta käytännössä olemme myöntäneet vain yhden kerrallaan yhtä aluetta kohden, kertoo julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen Suomen riistakeskuksesta.

Suurin yhdellä päätöksellä myönnetty kaatomäärä on ollut kolme sutta. Myönnettyjen lupien määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa hakemusten kanssa: kahtena edellisenä metsästysvuosina lupa myönnettiin 75 prosentille hakijoista.

Sosiaalisiin syihin vedotaan yhä enemmän

Sosiaalisia perusteita päädyttiin Laanikarin mukaan kokeilemaan muun muassa siksi, että näin lupa voidaan panna täytäntöön heti, vaikka siitä olisi valitettu. Näin vältytään saman susilauman kaksinkertaiselta verotukselta. Joskus poliisi on nimittäin ehtinyt valitusaikana jo kaataa suden.

Kun luvat ovat ulkona, niitä ei voida peruuttaa muulla tavalla kuin siten, että luvan saaja toimii virheellisesti tai vastoin lupaehtoja, Laanikari selvittää.

Nyt myös liikenteessä kuolleet ja poliisin ampumat sudet otetaan kiintiössä huomioon.

Uutissuomalainen kävi läpi riistakeskuksen susipäätökset yli vuoden ajalta. Sosiaalisiin syihin – vaikkapa koiraharrastuksen rajoittumiseen tai metsässä liikkumisen pelkoon – on vedottu jo ennen uutta asetusta, mutta nyt perustelu on yleistynyt.

Esimerkiksi samalle alueelle Etelä-Hämeeseen on haettu toistuvasti sudenkaatolupaa susihavaintojen ja paikallisten pelon perusteella, mutta ennen uuden asetuksen voimaantuloa hakemukset on hylätty. Uuden asetuksen voimaantulon jälkeen riistakeskus myönsi luvan ampua kaksi sutta.

Joissakin tapauksissa poikkeuslupaa ei toisaalta ole myönnetty, vaikka susi on aiemmin syksyllä vienyt koiria.

Luvan myöntämisen perusteena on se, että alueella asuvista susista on ollut konkreettisesti mitattavia vaikutuksia. Ne yleensä näkyvät koiravahinkoina, lammasvahinkoina tai toistuvina pihakäynteinä, selvittää Sauli Härkönen.

Ehtona on myös se, että ampumiselle ei ole tyydyttäviä vaihtoehtoja.

Asetus määrittelee

Susi on uhanalainen eläin, joten sen kaatamiseen tarvitaan poikkeuslupa.

Metsästysvuodesta 2014–2015 lähtien poikkeuslupien myöntämisperusteet ja enimmäismäärät poronhoitoalueen ulkopuolella on määrittänyt maa- ja metsätalousministeriön asetus, mikä on mahdollistanut entistä useamman suden kaatamisen. Tavoite on muuttaa paikallisten asukkaiden suurpetoasenteita suopeammiksi. Tutkimuksen mukaan tässä on onnistuttu.

Nyt voimassa oleva asetus tuli voimaan joulukuun lopussa 2016. Sen mukaan metsästysvuosina 2016–2018 voidaan kaataa vuosittain enintään 53 sutta.

Poronhoitoalueella lupia myönnetään vahinkoperusteisesti ilman kiintiötä.

Lähde: Yhä useammalle sudelle haetaan kaatolupaa – Savon Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.