Hyvä norppavuosi tulossa: Uusia kuutteja on syntymässä 80–90

Norpat Vielä ei tiedetä, tarvitaanko saimaannorpille apukinoksia. Meneillään oleva talvi näyttää saimaannorpan ja syntyvien kuutien osalta hyvältä. Lunta on sadellut jälleen tällä viikolla jonkin verran pesäkinosten muodostumista varten.

Hyvään suuntaan ollaan menossa, mutta vielä ei voi sanoa, onko lunta riittävästi eikä vielä voi sanoa, tarvitaanko apukinoksia, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo.

Hänen mukaansa lopullinen päätös apukinosten kolaamisesta tehdään ensi viikolla 18. tammikuuta. Apukinoksia joudutaan kolaamaan, jos lunta ei näytä tulevan riittävästi.

Synnytystä varten saimaannorppa etsii jään alla sopivaa pesäpaikkaa. Havaitessaan tummana näkyvän kinoskohdan saimaannorppa kaivaa eturäpylöillään reiän jään läpi, jolloin se pääsee jään päälle lumiluolaan.

Saimaannorpille on tehty apukinoksia laajassa mitassa vuodesta 2014 lähtien ja kokemukset ovat olleet hyviä. Norppakanta on kasvanut viitisen vuotta laajentuneiden kalastusrajoitusten ja apukinostyön ansiosta. Kuutteja syntyi pitkään noin 60, mutta nyt luku on lähtenyt nousemaan, Koskela iloitsee.

Viime vuonna syntyi 87 poikasta

Odotamme nyt syntyvän viimevuotiseen tapaan 80–90 poikasta, hän kertoo.

Sopivassa apukinoksessa on lunta noin 25 kuutiota. Apukinoksen ihanteellinen minimikoko olisi metrin korkeus, kolmen metrin leveys ja kahdeksan metrin pituus. Tosin hän muistuttaa, että paras olisi, jos luonto hoitaisi pesäkinoksen tekemisen, sillä luonnon kinoksista tulee rakenteeltaan tukevia.

Vapaaehtoisia tekijöitä apukinosten talkoisiin on löytynyt hyvin. Koskela kiittelee, että ihmisillä on ollut halu kantaa kortensa kekoon.

Tällä hetkellä listoillamme on kolmisensataa nimeä. Nyt ei ole hurjaa tarvetta rekrytoida lisää väkeä.

Lappeenrannan seudulla vapaaehtoisia on myös useita kymmeniä.

Helsingistä asti on tuskin järkevää lähteä yhtä kinosta kolaamaan.

Saimaannorppaemo synnyttää poikasen helmikuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin. Apukinokset on tarkoitus tehdä helmikuussa, jotta norpilla olisi vähintään pari viikkoa aikaa löytää ne. Koskela vertaa tilannetta synnyttäviin ihmisäiteihin, jotka joutuvat etsimään hyvissä ajoin uuden synnytyssairaalan Savonlinnan synnytyssairaalan lopetettua.

Norpat

Mihin norppa tekee pesän, jos lunta ei ole juuri nimeksikään?

2000-luvun alussa, kun lunta oli tavallista vähemmän, norppa joutui joissain tapauksissa muuttamaan perinteisiltä pesimäpaikoiltaan. Pesiä on löytynyt suojaisien lahtien pohjukoista, missä Saimaa saa jääpeitteen aikaisemmin kuin selillä. Jos lunta ei ole, pahimmassa tapauksessa norppa joutuu synnyttämään ja imettämään avojäällä, mikä heikentää kuutin selviytymistä huomattavasti.

Pesä suojaa kuuttia sekä pakkaselta että pedoilta. On havaittu, että kun pesä on romahtanut liian aikaisin, norppaemo on kaivanut jään päällä lumihankeen suojapoteron. Se siis yrittää kaikin keinoin sopeutua vähenevään lumeen ja pakkaseen. Kuitenkin esim. 2000-luvun parina huonolumisena talvena kuuttien pesäkuolleisuus oli 30 %, kun se normaalisti on alle 10 %.

Lähde: Hyvä norppavuosi tulossa: Uusia kuutteja on syntymässä 80–90 | Lappeenrannan Uutiset

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.