Kun talvi on myöhässä, jänis on vaarassa – tutkijan mukaan ilmastonmuutos voi muuttaa eläinten talviväriä

Kun talvi tulee, jäniksen turkki muuttuu valkoiseksi.Mutta miten käy jäniksen, kun talven tulo viipyy – niin kuin tässä on aika monena vuonna nähty?

Huonosti.

Jäniksen karvan väri nimittäin vaihtuu, oli mittarissa lämpöä minkä verran tahansa. Karvanvaihto ei perustu lämpötilaan, vaan valoon.

”Eläimen värin muutos perustuu muutoksiin valon määrässä, päivän lyhenemiseen syksyllä ja pitenemiseen keväällä”, sanoo Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Ilpo Hanski.

Päivän pituus muuttuu auringon kierron mukana. Eläin havaitsee tämän tietysti silmillään.

Näköhavainto laukaisee aivoissa reaktion, jonka seurauksena eläimen elimistö alkaa tuottaa hormonia, joka johtaa värityksen muutokseen.

Muutos vie aikaa. Kysehän ei ole siitä, että olemassa oleva karva vaihtaisi väriään, vaan vanha karva putoaa pois, ja eläin kasvattaa kokonaan uuden karvan. Metsäjäniksen uuden karvan kasvaminen kestää viikkoja.

Huonosti jänisparalle voi käydä siksi, että oli ilmastonmuutos kuinka jyrkkä tahansa, päivän pituuden kierto ei muutu mihinkään. Kun eläin vaihtaa iltojen pimetessä talviturkin päälleen, metsä ympärillä saattaa olla yhä syksyisen ruskea.

Jos lumi ei peitä maata, talven tunnusväreihin sonnustautunut jänis muuttuu mäntymetsän maalitauluksi.

”Eläimen talvinen suojaväri ei sulan maan aikaan ole suojaväri ollenkaan. Päinvastoin, sehän näkyy paremmin”, sanoo Hanski.

Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tämä epäsuhta eläimen ja ympäröivän luonnon värien välillä on vaikuttanut esimerkiksi metsäjäniskantaan.

”Voisi kuitenkin olettaa, että jänis on saalistaville pedoille paljon näkyvämpi. Saattaa olla, että tämä vaikuttaa metsäjänisten kuolleisuuteen”, arvioi Hanski.

Jäniksen lisäksi talviturkin vaihtavat pienpedot lumikko ja kärppä. Väriään vaihtaa myös naali, jota tavataan Suomessa lähinnä häkkiolosuhteissa.

Linnuista väriä vaihtavat kiiruna ja riekko. Myös höyhenpuku vaihtuu valon määrän mukaan.

Lintujen höyhenpuvun vaihtoa on tutkittu.

Se tapahtuu hyvin täsmällisesti.
”Laboratorio-olosuhteissa sulkasato saadaan käynnistymään, jos linnulle annetaan noin yhdeksän tuntia valoa päivässä”, sanoo Luonnontieteellisen museon tutkija Markus Piha.

Kun osa eläimistä naamioituu talven väreihin, toiset painuvat hangen alle pakkasta pakoon.

Karhu, supikoira ja mäyrä nukkuvat talviunta, matelijat, sammakkoeläimet, koivuhiiri, siili ja lepakot menevät talvihorrokseen. Valo ei tiettävästi vaikuta horroksen alkamiseen, vaan ennen kaikkea kylmyys.

Talviuneen sen sijaan vaikuttavat sekä lämpötila että valo

Ilmojen lämpeneminen siis muuttaa eläinten talviuni- ja horrosrytmejä. Eläimille se ei välttämättä ole kovinkaan kummoinen asia.

Matelijat ja sammakkoeläimet ajoittavat horroksensa joustavasti lämpötilan mukaan. Jos talvi on kovasti myöhässä, metsäpolulla saattaa tulla sammakko vastaan vielä loppusyksyllä.

”Kyyt nousevat keväällä heti, kun on tarpeeksi lämmintä. Tästä ei ole eläimelle sinällään mitään haittaa, mutta ravinnon vähyys tai mahdollinen takatalvi voivat olla sille kohtalokkaita”, sanoo Markus Piha.

Värityksen vaihtaminen, talviuni ja horros ovat kaikki evoluution myötä kehittyneitä keinoja, joilla eläimet selviytyvät Suomen talvesta.

Jos talvet vain lämpenevät ja luminen kausi sen kuin lyhenee, voiko eläinten värinvaihto-ominaisuuskin muuttua ajan myötä?

”Ilman muuta evoluution myötä tilanne voi muuttua, jos olosuhteetkin muuttuvat. Jos tämä nykyinen tilanne on pysyvä, tällainen muutos on todennäköinen”, sanoo Ilpo Hanski.

Muutos olisi kuitenkin hyvin hidas

”Jos ilmasto lämpenee muutamassa kymmenessä vuodessa, luonnonvalinta ja genetiikka eivät pysty korjautumaan yhtä nopeasti”, Piha sanoo ja jatkaa,

”Historiassa on kyllä tapahtunut vastaavaa. Skotlannissa on nummiriekko, joka kuuluu samaan lajiin kuin meidän riekko. Nummiriekko vaihtaa talveksikin ruskean puvun. Sen kohdalla evolutiivinen eristäytyminen on kuitenkin tapahtunut vähintään tuhansia vuosia sitten.”

Näin Suomen eläimet talvehtivat

Nisäkkäistä talviturkin vaihtavat: metsäjänis, lumikko ja kärppä.
Myös tarhattu naali vaihtaa talviturkin.

Linnuista valkoisen höyhenpeitteen vaihtavat kiiruna ja riekko.
Talviunta nukkuvat: karhu, mäyrä ja supikoira.
Horrokseen menevät: matelijat, kuten käärmeet, sammakkkoeläimet, koivuhiiri, siili ja lepakot.

Lähde: Kun talvi on myöhässä, jänis on vaarassa – tutkijan mukaan ilmastonmuutos voi muuttaa eläinten talviväriä – Kotimaa – Helsingin Sanomat

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.