Jätökset kertovat petojen sisäsiittoisuudesta – Riistapäivillä Oulussa

DNA-tutkimusta voidaan hyödyntää suurpetojen kannanseurannassa ja siirtymisetäisyyksien arvioimisessa. Karhun, suden ja ahman kanta-arvio voisi Luonnonvarakeskuksen mukaan pohjautua ulostenäytteisiin. Ilveksellä on tapana peittää jätöksensä.

Skandinaviassa geneettiset menetelmät valtaavat alaa yksilömäärien seurannassa. ”Tulevaisuudessa genetiikasta saattaa olla apua myös ilveskannan seurannan työkaluksi”, sanoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Ilpo Kojola Riistapäivillä Oulussa.

Skandinaviassa susikantaa seurataan sekä etsimällä reviirikohtaisesti lumijälkiä että keräämällä ulostenäytteitä. DNA-tunnistusta varten sata henkilöä etsii ja kerää alkutalven lumilla susien ulosteita.

Kojolan mukaan sisäsiittoisuus on vaivannut Skandinavian susia. ”Suden geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin parempi meillä kuin esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.”

Vuosien 2001–2013 aikana Venäjältä siirtyi Skandinaviaan 19 sutta.

Karhun geneettinen monimuotoisuus lisääntyy Etelä-Suomessa mutta ei pohjoisessa.

Jätökset kertovat petojen sisäsiittoisuudesta – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus.

Kategoria(t): Riistanhoito Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.